{"id":156,"date":"2014-03-05T19:20:40","date_gmt":"2014-03-05T17:20:40","guid":{"rendered":"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/?page_id=156"},"modified":"2022-05-11T11:20:46","modified_gmt":"2022-05-11T08:20:46","slug":"varhainen-historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156","title":{"rendered":"Kivennavan alueen varhaisesta historiasta"},"content":{"rendered":"

Esihistoriaa<\/b><\/p>\n

J\u00e4\u00e4kaudet ja niiden v\u00e4liset lyhyet l\u00e4mpim\u00e4t v\u00e4livaiheet ovat muokanneet Karjalankannaksen maisemaa parin vuosimiljoonan ajan. Noin 120 000 vuotta sitten Kannas oli suureksi osaksi muinaismeren peitossa. T\u00e4m\u00e4 Eem-meri yhdisti Pohjanmeren ja Vienanmeren It\u00e4meren, Laatokan ja \u00c4\u00e4nisen kautta. Korkeat Kivennavan seudut olivat kuivaa maata silloinkin. Kivennapa sijaitsee kuvassa valkeassa l\u00e4isk\u00e4ss\u00e4 nykyisen Laatokan ja Suomenlahden v\u00e4liss\u00e4. Vinoviivoitus kuvaa muinaismeren sijaintia, valkea kuivaa maata.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Viimeksi koetun j\u00e4\u00e4kauden mannerj\u00e4\u00e4tikk\u00f6 alkoi ilmaston l\u00e4mpenemisen johdosta per\u00e4\u00e4nty\u00e4 luodetta kohti noin 18 000 vuotta sitten. Kivennavan seutu on enimm\u00e4kseen sora- ja hiekkamaata. J\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen kasvillisuus ei viel\u00e4 sitonut maaper\u00e4\u00e4, ja jokieroosio kulutti syvi\u00e4 laaksoja, niin kuin Rajajoen ja Saijanjoen. Kivennavalla oli niin korkeita m\u00e4ki\u00e4, kuten Siiranm\u00e4ki 170 metri\u00e4 ja Tiem\u00e4ki 179 metri\u00e4, etteiv\u00e4t muinaiset It\u00e4meren vaiheet sinne ylettyneet.<\/p>\n

Alue oli vedenkoskematonta, vesi ei muokannut eik\u00e4 hangannut n\u00e4kyviin alkukalliota. J\u00e4ljelle j\u00e4i kumpuileva seutu, miss\u00e4 soram\u00e4ki\u00e4 ja hiekkakankaita rikkovat laajat suot, ja monet pienet j\u00e4rvet, luvultaan noin 140.<\/p>\n

J\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen<\/b><\/p>\n

Mannerj\u00e4\u00e4 per\u00e4\u00e4ntyi keskim\u00e4\u00e4rin 150 metri\u00e4 vuodessa. Laatokan ja Suomenlahden v\u00e4linen Kannas paljastui Pietarista Viipuriin noin 460 vuodessa. Lajirikas el\u00e4m\u00e4 valtasi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti paljastuneen maan ja vedet. Suurin osa kasvilajeista ja el\u00e4imist\u00e4, jotka voivat siirty\u00e4 vain, jos niille oli sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4, vaelsivat id\u00e4n ja kaakon suunnilta.<\/p>\n

My\u00f6s ihmiset tulivat kasvien ja el\u00e4inten per\u00e4ss\u00e4, samasta syyst\u00e4 kuin el\u00e4imet kasvien per\u00e4ss\u00e4, ravintoketjun uusien mahdollisuuksien takia Karjalankannas on yksi Suomen vanhimmista asutuista seuduista. Siell\u00e4 asuttiin jo kivikauden varhaisvaiheessa 11 000 vuotta sitten. He tulivat Volgan vesist\u00f6n yl\u00e4juoksulta, laajimmillaan olleen j\u00e4\u00e4tik\u00f6n etel\u00e4reunalla sijaitsevilta Valdain ja Vologdan yl\u00e4ng\u00f6ilt\u00e4, mist\u00e4 vesitiet johtivat koilliseen. Vesitiet olivat sen ajan ihmisten moottoriteit\u00e4.<\/p>\n

Aikaiset tulijat ovat olleet Ancylusj\u00e4rven saarille ja my\u00f6hemmin sen niemiin vaeltavia kalastajia. My\u00f6s pyyntimiehi\u00e4 saapui It\u00e4merelt\u00e4 Uralille ulottuvan alueen mets\u00e4st\u00e4j\u00e4v\u00e4est\u00f6ist\u00e4. He seurasivat per\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n mannerj\u00e4\u00e4n avaamalle maalle siirtyvi\u00e4 el\u00e4inlaumoja, my\u00f6s mammutteja.<\/p>\n

Vanha kalaverkko<\/b><\/p>\n

Jo ennen varhaisimman pysyv\u00e4n asutuksen aikoja Kannaksella kuljettiin vesitse kalastus- ja mets\u00e4stysretkill\u00e4. Ensimm\u00e4isi\u00e4 s\u00e4ilyneit\u00e4 merkkej\u00e4 ihmisten k\u00e4ynneist\u00e4 Suomen alueella on maailman vanhimpiin kuuluva kalaverkko.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Antrean kalaverkko<\/figcaption><\/figure>\n

Se l\u00f6ytyi vuonna 1913 Antrean Korpilahden kyl\u00e4n suoniitylt\u00e4, joka oli ollut muinaisen Ancylusj\u00e4rven pohjasedimentti\u00e4. Noin neli\u00f6metrin alueella metrin syvyydess\u00e4 oli verkon painokivi\u00e4 ja kaarnakohoja. Niiden lis\u00e4ksi oli harmaapajun niinest\u00e4 taitavasti ns. ryss\u00e4nsolmuilla punotun verkon j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja muutamia kivisi\u00e4 sek\u00e4 luista ja sarvista tehtyj\u00e4 ty\u00f6kaluja. Todenn\u00e4k\u00f6isesti esineet ovat olleet veneess\u00e4, koska verkko on ollut koottuna myttyyn. Vene on ehk\u00e4 kaatunut tai uponnut ja vienyt my\u00f6s kalastajan ty\u00f6kaluja mukanaan Suomenlahden ja Laatokan v\u00e4lisen silloisen salmen pohjaan.<\/p>\n

Pysyv\u00e4n asutuksen alkuvaiheet<\/b><\/p>\n

Kannaksen pysyv\u00e4 asutus alkoi vakiintua parhaille paikoille noin 7000 vuotta sitten. Runsaasti oli kyli\u00e4, joissa oli sen aikaiseksi paljon asumuksia, jopa kymmenkunta. Noin viisituhatta vuotta sitten ilmasto viileni ja Kannaksen v\u00e4est\u00f6 luultavasti v\u00e4heni, ja kasvoi j\u00e4lleen ilmaston l\u00e4mmetty\u00e4.<\/p>\n

Pitk\u00e4lle keskiaikaan asti meri, j\u00e4rvet ja joet edelleen yhdistiv\u00e4t eri alueita. Vesitiet mahdollistivat er\u00e4maiden erottamilta alueilta toisille siirtymisen. N\u00e4in oli varsinkin kes\u00e4aikaan. Pyyntiretkien lis\u00e4ksi talviset h\u00e4vitys- ja ry\u00f6st\u00f6retket tehtiin useimmiten hiiht\u00e4en. Hyv\u00e4ll\u00e4 kelill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 voitiin hiiht\u00e4\u00e4 sata kilometri\u00e4. Saalis oli helppo kuljettaa takaisin ahkioilla ja vesist\u00f6t ylitt\u00e4\u00e4 kevyesti heikkojakin j\u00e4it\u00e4 pitkin.<\/p>\n

Kannas on varhaishistoriastaan asti ollut levotonta seutua. Pyyntimiehet ja kalastajat liikkuivat paikasta toiseen vuodenaikojen, s\u00e4iden ja saalistusmadollisuuksien vaihdellessa. Viikinkien ja kauppiaiden vanha id\u00e4ntie yhdisti Skandinavian Kannaksen ja Inkerin kautta Bysanttiin. Vilkas vuorovaikutus ja kaupank\u00e4ynti l\u00f6iv\u00e4t leimansa Kannaksen kulloiseenkin asujamistoon.<\/p>\n

Sodat alkavat<\/b><\/p>\n

Karjalan sotainen historia voidaan n\u00e4hd\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen taloudellisten intressien ja vallanhalun seurauksena. Tavoitteena oli kuitenkin my\u00f6s kristinuskon levitt\u00e4minen. T\u00e4ss\u00e4kin vastakkain olivat l\u00e4nsi ja it\u00e4, Rooma ja Bysantti, roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko. Kannaksen asukkaat olivat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n Novgorodin vaikutuspiiriss\u00e4 viime vuosituhannen kolmannelle sataluvulle asti. Novgorod, \u201duusi kaupunki\u201d, oli perustettu 800-luvulla.<\/p>\n

Kannaksen karjalaiset tekiv\u00e4t Novgorodin kanssa ja erikseenkin ry\u00f6st\u00f6- ja sotaretki\u00e4 Savoon ja H\u00e4meeseen. Vuonna 1187 Sigtunan kaupunki poltettiin maan tasalle ja Upsalan arkkipiispa murhattiin samalla. Tekij\u00f6iksi on mainittu karjalaisia. Ruotsi levitt\u00e4ytyi it\u00e4\u00e4n, aloitti Turun ja H\u00e4meen linnojen rakentamisen suurprojektit. Linnat vakiinnuttivat sen asemaa Varsinais-Suomessa ja H\u00e4meess\u00e4. My\u00f6s Novgorod vahvisti asemiaan. Se perusti Korelan linnoituksen, josta my\u00f6hemmin tuli K\u00e4kisalmen linna. Ortodoksista uskontoa my\u00f6s levitettiin karjalaisten keskuuteen.<\/p>\n

Koostanut Ky\u00f6sti Pulliainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Esihistoriaa J\u00e4\u00e4kaudet ja niiden v\u00e4liset lyhyet l\u00e4mpim\u00e4t v\u00e4livaiheet ovat muokanneet Karjalankannaksen maisemaa parin vuosimiljoonan ajan. Noin 120 000 vuotta sitten Kannas oli suureksi osaksi muinaismeren peitossa. T\u00e4m\u00e4 Eem-meri yhdisti Pohjanmeren ja Vienanmeren It\u00e4meren, Laatokan ja \u00c4\u00e4nisen kautta. Korkeat Kivennavan seudut olivat kuivaa maata silloinkin. Kivennapa sijaitsee kuvassa valkeassa l\u00e4isk\u00e4ss\u00e4 nykyisen Laatokan ja Suomenlahden v\u00e4liss\u00e4. Vinoviivoitus …<\/p>\n

Kivennavan alueen varhaisesta historiasta<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":153,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"yoast_head":"\nKivennavan alueen varhaisesta historiasta - Kivennapaseura<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kivennavan alueen varhaisesta historiasta - Kivennapaseura\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Esihistoriaa J\u00e4\u00e4kaudet ja niiden v\u00e4liset lyhyet l\u00e4mpim\u00e4t v\u00e4livaiheet ovat muokanneet Karjalankannaksen maisemaa parin vuosimiljoonan ajan. Noin 120 000 vuotta sitten Kannas oli suureksi osaksi muinaismeren peitossa. T\u00e4m\u00e4 Eem-meri yhdisti Pohjanmeren ja Vienanmeren It\u00e4meren, Laatokan ja \u00c4\u00e4nisen kautta. Korkeat Kivennavan seudut olivat kuivaa maata silloinkin. Kivennapa sijaitsee kuvassa valkeassa l\u00e4isk\u00e4ss\u00e4 nykyisen Laatokan ja Suomenlahden v\u00e4liss\u00e4. Vinoviivoitus … Kivennavan alueen varhaisesta historiasta Lue lis\u00e4\u00e4 »\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kivennapaseura\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-05-11T08:20:46+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/1-200-000-vuotta-sitten.gif\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/\",\"name\":\"Kivennapaseura\",\"description\":\"Kivennapaseuran kotisivut\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/1-200-000-vuotta-sitten.gif\",\"contentUrl\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/1-200-000-vuotta-sitten.gif\",\"width\":300,\"height\":211},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#webpage\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156\",\"name\":\"Kivennavan alueen varhaisesta historiasta - Kivennapaseura\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2014-03-05T17:20:40+00:00\",\"dateModified\":\"2022-05-11T08:20:46+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kohtalona raja\",\"item\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=153\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Kivennavan alueen varhaisesta historiasta\"}]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kivennavan alueen varhaisesta historiasta - Kivennapaseura","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kivennavan alueen varhaisesta historiasta - Kivennapaseura","og_description":"Esihistoriaa J\u00e4\u00e4kaudet ja niiden v\u00e4liset lyhyet l\u00e4mpim\u00e4t v\u00e4livaiheet ovat muokanneet Karjalankannaksen maisemaa parin vuosimiljoonan ajan. Noin 120 000 vuotta sitten Kannas oli suureksi osaksi muinaismeren peitossa. T\u00e4m\u00e4 Eem-meri yhdisti Pohjanmeren ja Vienanmeren It\u00e4meren, Laatokan ja \u00c4\u00e4nisen kautta. Korkeat Kivennavan seudut olivat kuivaa maata silloinkin. Kivennapa sijaitsee kuvassa valkeassa l\u00e4isk\u00e4ss\u00e4 nykyisen Laatokan ja Suomenlahden v\u00e4liss\u00e4. Vinoviivoitus … Kivennavan alueen varhaisesta historiasta Lue lis\u00e4\u00e4 »","og_url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156","og_site_name":"Kivennapaseura","article_modified_time":"2022-05-11T08:20:46+00:00","og_image":[{"url":"http:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/1-200-000-vuotta-sitten.gif"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/","name":"Kivennapaseura","description":"Kivennapaseuran kotisivut","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#primaryimage","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/1-200-000-vuotta-sitten.gif","contentUrl":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/1-200-000-vuotta-sitten.gif","width":300,"height":211},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#webpage","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156","name":"Kivennavan alueen varhaisesta historiasta - Kivennapaseura","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#primaryimage"},"datePublished":"2014-03-05T17:20:40+00:00","dateModified":"2022-05-11T08:20:46+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=156#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kohtalona raja","item":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=153"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Kivennavan alueen varhaisesta historiasta"}]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/156"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=156"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/156\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5013,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/156\/revisions\/5013"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/153"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}