{"id":158,"date":"2014-03-05T19:21:10","date_gmt":"2014-03-05T17:21:10","guid":{"rendered":"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/?page_id=158"},"modified":"2022-05-11T10:58:15","modified_gmt":"2022-05-11T07:58:15","slug":"ruotsi-itamaana","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158","title":{"rendered":"Ruotsin it\u00e4maana"},"content":{"rendered":"

Ennen P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhaa<\/b><\/p>\n

Vuoden 1293 helluntaina marski Tyrgils Knutsson ja piispa Petrus Elavi l\u00e4htiv\u00e4t joukkoineen purjehtimaan Tukholmasta alueelle, miss\u00e4 kristitty maa loppuu ja pakanamaa alkaa. He nousivat maihin ja ryhtyiv\u00e4t k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ortodokseja ja Kannaksen pakanoita. Samalla he alkoivat rakentaa mahtavaa kivilinnaa Viipurinlahden kapean salmen pienelle kalliosaarelle. Saarella oli jo 900-luvulla ollut t\u00e4rke\u00e4 kauppakeskus ja puinen linnoitus. Eerikin kronikan mukaan \u201d\u2026Tyrgils rakensi (linnan) pakanoille pelotukseksi sek\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen v\u00e4kivallan kukistamiseksi ja h\u00e4vitt\u00e4miseksi\u201d.<\/p>\n

Novgorod ei katsonut uutta linnaa kovinkaan hyv\u00e4ll\u00e4, vaan koetti sit\u00e4 useasti valloittaa tai tuhota. Ruotsalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset sotivat ja kahakoivat muutenkin jatkuvasti. Kun ruotsalaiset rakensivat Maankruunun linnan Nevan ja Ohtajoen v\u00e4liin, ven\u00e4l\u00e4iset tuotapikaa tuhosivat sek\u00e4 linnan ett\u00e4 sen miehist\u00f6n. Ven\u00e4l\u00e4iset rakensivat P\u00e4hkin\u00e4linnan P\u00e4hkin\u00e4saareen, mist\u00e4 Laatokan vedet l\u00e4htev\u00e4t Nevaa pitkin Suomenlahteen.<\/p>\n

Novgorodin yritys valloittaa Viipurin linna vuonna 1322 j\u00e4lleen kerran ep\u00e4onnistui. Tappiot olivat niin suuret kummallakin osapuolella, ja olot niin sekavat niill\u00e4 seuduilla, ett\u00e4 oltiin valmiita kompromissiin. Rauhan hieronta ja neuvottelut Karjalan jakamisesta voitiin aloittaa.<\/p>\n

Karjala jaetaan kahtia<\/b><\/p>\n

P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhansopimuksessa vuonna 1323 kaksi intressipiiri\u00e4, Rooma ja Bysantti, pohjoisina puskureinaan Ruotsi ja Novgorod\/Ven\u00e4j\u00e4 solmivat \u2019ikuisen rauhan\u2019 risti\u00e4 suudellen ja Jumalan nimeen vannoen. N\u00e4in oli tehty sopimus, jonka rikkominen alkoi pian ja jonka seuraukset maksatettiin karjalaisilla. Siin\u00e4 Ruotsin valtakunta sai ensimm\u00e4isen virallisella asiakirjalla vahvistetun it\u00e4rajansa. Raja jakoi Karjalan ja koko nykyisen Suomen alueen kahtia kolmeksisadaksi vuodeksi.<\/p>\n

Raja oli tuohon aikaan hyvin erilainen k\u00e4site kuin nykyisin. Ei maastossa ollut merkittyj\u00e4 rajalinjoja, ei rajavartijoita. Ihmiset kulkivat er\u00e4maissa asioillaan kuin ennenkin. Rajan sijainnin tarkka m\u00e4\u00e4rittely tuli t\u00e4rke\u00e4ksi vasta my\u00f6hemmin, kun kiisteltiin siit\u00e4, kumman valtakunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallassa on maanomistus ja kumpi verottaa alueen asukkaita.<\/p>\n

Kivennavan seutu tuli t\u00e4ll\u00f6in osaksi Ruotsin kuningaskuntaa ja sen \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseksi raja-alueeksi Novgorodia vastaan. Kivennavalla maiden rajana oleva Siestarjoki eli Rajajoki kulki yl\u00e4juoksulla kahtena haarana. Rajasopimuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 rajasta oli ep\u00e4tarkka, ja h\u00e4vinneest\u00e4 alkuper\u00e4isasiakirjasta oli liikkeell\u00e4 my\u00f6s toisistaan poikkeavia j\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4. Niinp\u00e4 rajan sijaintia voitiin tulkita halutulla tavalla. Ven\u00e4l\u00e4isten ja inkeril\u00e4isten tulkinta rajasta oli useimmiten, ett\u00e4 se Tonterin kohdalta erosi Rajajoesta Siesjokea pitkin Siesj\u00e4rven ja Pet\u00e4j\u00e4rven kautta joen l\u00e4ntist\u00e4 haaraa Ronnunjokea pitkin. Suomalaiset ja ruotsalaiset tulkitsivat, ett\u00e4 joen it\u00e4inen haara oli maiden v\u00e4linen raja. Jokihaarojen v\u00e4liin j\u00e4i noin 60 kilometri\u00e4 pitk\u00e4 ja 30 kilometri\u00e4 leve\u00e4 kaista, jota ryhdyttiin nimitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Riitamaaksi.<\/p>\n

Kiistat<\/b> ja sodat <\/b>R<\/b>iitamaasta<\/b><\/p>\n

Riitamaa oli viljavaa seutua, se oli my\u00f6s yksi syy molempien puolten kiinnostukseen. Juhana-herttuan kirjeess\u00e4 mainittiin maan olevan \u201dhedelm\u00e4llisint\u00e4 maata, mit\u00e4 koko Suomessa on\u201d. Inkeril\u00e4iset eiv\u00e4t aina tunnustaneet Saijanjokeakaan rajaksi, esimerkiksi orjansaarelaiset ja noisniemel\u00e4iset siirteliv\u00e4t rajaa l\u00e4nteen p\u00e4in alueen hyvien hein\u00e4maiden takia. (Ester K\u00e4h\u00f6nen: Vanha \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4 I, 1959, s. 200).<\/p>\n

Kiinnostus Riitamaahan purkautui my\u00f6s vastavuoroisina h\u00e4vitysretkin\u00e4 ja rajakahakoina, sek\u00e4 paljon vakavampina sotaretkin\u00e4. Taisteluja k\u00e4ytiin jokaisen sukupolven aikana, P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan ja T\u00e4yssin\u00e4n rauhan (1595) v\u00e4liss\u00e4 Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytiin ainakin 40 rauhanneuvottelua.<\/p>\n

1500-luvulla taistelut Riitamaasta k\u00e4rjistyiv\u00e4t. Vuonna 1553 Kustaa Vaasa lupasi m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisen verovapauden niille, jotka muuttaisivat Riitamaalle, tarkoitus oli osoittaa alueen kuuluvan Ruotsille. Ven\u00e4l\u00e4iset pitiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 provokaationa, ja kun diplomaattiset neuvottelut eiv\u00e4t johtaneet tulokseen, niin toistuvat kahakat ja molemminpuoliset rajarikkomukset lopulta eskaloituivat, ja tsaari Iivana IV antoi vuonna 1955 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Viipuriin kostoksi ruotsien rajaloukkauksista. Yritys kariutui karulla tavalla jo Kivennavalla, Joutsel\u00e4n taistelussa, miss\u00e4 Kivennavan linnan parin sadan ammattisotilaan ja nelj\u00e4nsadan talonpojan joukko p\u00e4ihitti ainakin kymmenkertaisen vihollisen ja ajoi heid\u00e4t takaisin rajan taakse.<\/p>\n

Molemminpuoliset ry\u00f6st\u00f6retket kuitenkin jatkuivat, ja seuraavan vuoden alussa ven\u00e4l\u00e4iset hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t v\u00e4ell\u00e4 ja voimalla. \u201dKivennavan talot savusivat taas. Asukkaat yrittiv\u00e4t piilopirtteihins\u00e4 ja pakomatkalle. Vihollisen kynsiin joutuneet tapasivat kohtalonsa. Heikommat, kuten varsinkin lapset, murhattiin, vauraammat otettiin vangeiksi ja myytiin Ven\u00e4j\u00e4lle mahtaville pajareille orjuuteen. Miehest\u00e4 maksettiin kymmenen kopeekkaa, naisesta viisitoista\u201d. Paavo Kiuru: Kivennapa. Muistelmia ja kuvia entisest\u00e4 kotiseudusta. 1952, s.25.<\/p>\n

Sotia ja rauhoja<\/b><\/p>\n

Kannaksen rajariidat johtivat lopulta Pitk\u00e4\u00e4n Vihaan, pohjoismaiseen 25 vuoden sotaan. Kannaksen rajaseuduilla k\u00e4ytiin verist\u00e4 sis\u00e4llissotaa, erityisesti Kivennapa ja sen siviiliv\u00e4est\u00f6 k\u00e4rsi suunnattomasti. Puolet sen taloista h\u00e4vitettiin tai ne autioituivat. Kokonaiset kyl\u00e4t h\u00e4vitettiin ja tyhjennettiin, mm. Ahj\u00e4rvi, Ikola, Joutselk\u00e4, Lipola, Patrikki, Pihlainen, Polviselk\u00e4, Sepp\u00e4l\u00e4, Vehmainen ja Ylentel\u00e4. Sota p\u00e4\u00e4ttyi T\u00e4yssin\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4 Inkerinmaalla solmittuun rauhaan. Kannaksella j\u00e4i voimaan P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhan raja, Ruotsin it\u00e4rajaa siirrettiin it\u00e4\u00e4n ja pohjoisessa J\u00e4\u00e4mereen asti.<\/p>\n

Ruotsi laajeni heikon Ven\u00e4j\u00e4n kustannuksella ja levitt\u00e4ytyi it\u00e4\u00e4n, otti Stolbovan rauhassa K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4nin ja Inkerinmaan ja katkaisi Ven\u00e4j\u00e4n p\u00e4\u00e4syn It\u00e4merelle, josta tuli Ruotsin sis\u00e4meri. Sotia k\u00e4ytiin jatkuvasti Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Ruotsi oli It\u00e4meren herra siihen asti kunnes Pietari Suuri julisti sodan Ruotsille ja h\u00e4vitti my\u00f6s Viroa ja Inkerinmaata. Suomen alueella kymmenvuotiskausi muistetaan Isona Vihana. Ven\u00e4l\u00e4iset polttivat kyli\u00e4 ja tappoivat asukkaita ik\u00e4\u00e4n ja sukupuoleen katsomatta, tai veiv\u00e4t vahvimmat orjiksi. Erityisen raakaa oli ratsuv\u00e4ki: kasakat, tataarit ja kalmukit. Ruotsalaisten maayhteys Viroon ja Liivinmaalle ja sen mukana It\u00e4meren herruus katkesivat Uudenkaupungin rauhassa ja Ruotsin suurvalta-asema murtui. Kivennapa ja koko Karjalankannas sek\u00e4 Viipuri joutuivat historiansa aikana ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa osaksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kuuluttuaan nelj\u00e4sataa vuotta Ruotsin vallan alle.<\/p>\n

Keskiaika koettiin nykyaikana<\/b><\/p>\n

Keskiajalla ihmiset eiv\u00e4t tienneet el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 keskiaikaa, he eliv\u00e4t hektist\u00e4 nykyaikaa. Vesitiet olivat keskiajan moottoriteit\u00e4, jotka yhdistiv\u00e4t keskustan ja erottivat periferian. It\u00e4meri lahtineen yhdisti Ruotsin ydinalueet (Sveanmaan, G\u00f6\u00f6tanmaan ja Varsinais-Suomen). Er\u00e4maiden erist\u00e4mi\u00e4 syrj\u00e4seutuja olivat Ruotsin muut maakunnat ja my\u00f6s It\u00e4maan (\u201d\u00d6sterlandet\u201d, niin kuin koko Suomea silloin nimitettiin) muut maakunnat. Vesiteit\u00e4 my\u00f6ten Savosta ja Karjalasta oli l\u00e4heisemm\u00e4t yhteydet Ven\u00e4j\u00e4lle kuin Uudellemaalle tai Pohjanmaalle. Pohjanmaalta (ruotsiksi \u201d\u00d6sterbotten\u201d eli It\u00e4pohja) vuorostaan oli l\u00e4heisemm\u00e4t yhteydet Ruotsin L\u00e4nsipohjaan, ja Uudeltamaalta Viroon.<\/p>\n

Ennen nykyajan moottoriteit\u00e4 olivat ratsupolut, k\u00e4rrytiet ja maantiet. Kuninkaantie liitti 1300-luvulta saakka Ruotsin l\u00e4ntiset ja it\u00e4iset alueet toisiinsa. Se oli vanha postitie Bergenist\u00e4 Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen saariston kautta Turkuun ja Etel\u00e4-Suomen rannikkoa seuraten Viipuriin, ja lopulta Pietariin asti. Tien varrelle syntyi kartanoita, kestikievareita ja krouveja kulkijoita kestitsem\u00e4\u00e4n. Kulkijoiden joukossa majoittuivatkartanolinnoissa my\u00f6s niin Ruotsin kuninkaat kuin my\u00f6hemmin Ven\u00e4j\u00e4n tsaaritkin.<\/p>\n

Aluksi tiet\u00e4 kuljettiin jalan tai ratsain, hevosvetoisin purilain kuljetettiin kuormia. K\u00e4rryt yleistyiv\u00e4t vasta 1700-luvulla. Talvisin oli helpompi matkustaa rekikyydill\u00e4. Miss\u00e4 suinkin oli mahdollista, matkaa nopeutettiin merenlahtien, j\u00e4rvien ja jokien j\u00e4it\u00e4 pitkin. My\u00f6s matkalaiset lev\u00e4htiv\u00e4t Suomenlahden j\u00e4iden kalaputkilla.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Koostanut Ky\u00f6sti Pulliainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhaa Vuoden 1293 helluntaina marski Tyrgils Knutsson ja piispa Petrus Elavi l\u00e4htiv\u00e4t joukkoineen purjehtimaan Tukholmasta alueelle, miss\u00e4 kristitty maa loppuu ja pakanamaa alkaa. He nousivat maihin ja ryhtyiv\u00e4t k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ortodokseja ja Kannaksen pakanoita. Samalla he alkoivat rakentaa mahtavaa kivilinnaa Viipurinlahden kapean salmen pienelle kalliosaarelle. Saarella oli jo 900-luvulla ollut t\u00e4rke\u00e4 kauppakeskus ja puinen …<\/p>\n

Ruotsin it\u00e4maana<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":153,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"yoast_head":"\nRuotsin it\u00e4maana - Kivennapaseura<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ruotsin it\u00e4maana - Kivennapaseura\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ennen P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhaa Vuoden 1293 helluntaina marski Tyrgils Knutsson ja piispa Petrus Elavi l\u00e4htiv\u00e4t joukkoineen purjehtimaan Tukholmasta alueelle, miss\u00e4 kristitty maa loppuu ja pakanamaa alkaa. He nousivat maihin ja ryhtyiv\u00e4t k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ortodokseja ja Kannaksen pakanoita. Samalla he alkoivat rakentaa mahtavaa kivilinnaa Viipurinlahden kapean salmen pienelle kalliosaarelle. Saarella oli jo 900-luvulla ollut t\u00e4rke\u00e4 kauppakeskus ja puinen … Ruotsin it\u00e4maana Lue lis\u00e4\u00e4 »\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kivennapaseura\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-05-11T07:58:15+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/kalaputka1-300x190.gif\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/\",\"name\":\"Kivennapaseura\",\"description\":\"Kivennapaseuran kotisivut\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/kalaputka1.gif\",\"contentUrl\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/kalaputka1.gif\",\"width\":500,\"height\":317},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#webpage\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158\",\"name\":\"Ruotsin it\u00e4maana - Kivennapaseura\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2014-03-05T17:21:10+00:00\",\"dateModified\":\"2022-05-11T07:58:15+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kohtalona raja\",\"item\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=153\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Ruotsin it\u00e4maana\"}]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ruotsin it\u00e4maana - Kivennapaseura","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ruotsin it\u00e4maana - Kivennapaseura","og_description":"Ennen P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhaa Vuoden 1293 helluntaina marski Tyrgils Knutsson ja piispa Petrus Elavi l\u00e4htiv\u00e4t joukkoineen purjehtimaan Tukholmasta alueelle, miss\u00e4 kristitty maa loppuu ja pakanamaa alkaa. He nousivat maihin ja ryhtyiv\u00e4t k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ortodokseja ja Kannaksen pakanoita. Samalla he alkoivat rakentaa mahtavaa kivilinnaa Viipurinlahden kapean salmen pienelle kalliosaarelle. Saarella oli jo 900-luvulla ollut t\u00e4rke\u00e4 kauppakeskus ja puinen … Ruotsin it\u00e4maana Lue lis\u00e4\u00e4 »","og_url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158","og_site_name":"Kivennapaseura","article_modified_time":"2022-05-11T07:58:15+00:00","og_image":[{"url":"http:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/kalaputka1-300x190.gif"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/","name":"Kivennapaseura","description":"Kivennapaseuran kotisivut","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#primaryimage","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/kalaputka1.gif","contentUrl":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/kalaputka1.gif","width":500,"height":317},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#webpage","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158","name":"Ruotsin it\u00e4maana - Kivennapaseura","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#primaryimage"},"datePublished":"2014-03-05T17:21:10+00:00","dateModified":"2022-05-11T07:58:15+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=158#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kohtalona raja","item":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=153"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Ruotsin it\u00e4maana"}]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/158"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=158"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5009,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/158\/revisions\/5009"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/153"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}