{"id":160,"date":"2014-03-05T19:21:36","date_gmt":"2014-03-05T17:21:36","guid":{"rendered":"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/?page_id=160"},"modified":"2022-05-11T11:24:12","modified_gmt":"2022-05-11T08:24:12","slug":"venajan-vallan-alla","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160","title":{"rendered":"Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa"},"content":{"rendered":"
\n

Pietari Suuri<\/strong><\/p>\n

Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin inkeril\u00e4isten asuma-alueelle \u201dikkunaksi l\u00e4nteen\u201d, ei omaksi kunniakseen vaan Pyh\u00e4n Pietarin (Sankt-Peterburg). Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Kivennavalle, valtasi Kotlinin saaren ja alkoi rakennuttaa sinne Pietarin turvaksi vuonna 1704 Kronstadtin kaupunkia ja Kronslottin linnoitusta. Jo sodan aikana vuonna 1714 voitostaan varma Pietari Suuri rakennutti Kivennavalle Suomenlahden ja Siestarj\u00e4rven v\u00e4liselle kannakselle modernin Systerb\u00e4ckin asetehtaan. Tehdas poltti paljon puuta, jota otettiin Kivennavan ja Uudenkirkon metsist\u00e4, jotka siirrettiin asetehtaan omistukseen.<\/p>\n

Ruotsissa valtaan nousi hattupuolue, joka pyrki palauttamaan suurvalta-aseman. Ruotsi julistikin sodan Ven\u00e4j\u00e4lle. K\u00e4vi pian ilmi, ettei hattujen johdolla ollut mink\u00e4\u00e4nlaista k\u00e4sityst\u00e4 armeijan tilasta, vaikka vasta parikymment\u00e4 vuotta oli kulunut Ruotsin sotilasmahdin totaalisesta romahtamisesta. Ven\u00e4j\u00e4 valloitti Suomea oikeastaan ilman vastarintaa. T\u00e4m\u00e4 pikkuviha ei ollut niin julmaa kuin isoviha, Ven\u00e4j\u00e4n armeijassa vallitsi parempi kuri, ja p\u00e4\u00e4llyst\u00f6 pyrki suojelemaan siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 otti Turun rauhassa 1743 my\u00f6s Olavinlinnan sek\u00e4 Lappeenrannan ja Haminan rajalinnoitukset. Raja siirtyi viel\u00e4 l\u00e4nnemm\u00e4ksi, Kymijoelle ja Saimaalle. Pietarin kaupungin turvallisuus oli nyt taattu.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4 Vanhassa Suomessa<\/strong><\/p>\n

N\u00e4in oli syntynyt my\u00f6hemmin Vanhaksi Suomeksi nimitetty alue. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 el\u00e4misen ehdot ja arkip\u00e4iv\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n alkoivat muovautua vieress\u00e4 rakennettavan uuden p\u00e4\u00e4kaupungin ja linnoitusten luomien tarpeiden ja kysynn\u00e4n mukaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n suunnattoman ty\u00f6n, suurkaupungin perustamisen Nevan monilukuisten suuhaarojen upottavaan maastoon, tsaari toteutti pakkotoimenpitein. Oli teht\u00e4v\u00e4 suuripiirteisi\u00e4 perustust\u00f6it\u00e4, juntattava tukkeja ja paaluja linnoitusten, siltojen ja kanavien, katujen ja rakennusten pohjiksi, kuljetettava tarvittavat tukit ja kivilohkareet paikalle kaukaa hankalia teit\u00e4 pitkin vesitse ja maitse.<\/p>\n

Pietarin kaupungin rakentaminen oli silloisen suunnittelutaidon ja rakentamisen huippusaavutus. Koko l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6 oli mobilisoitu rakennus- ja muonitust\u00f6ihin. Eik\u00e4 ainoastaan l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6, vaan suhteellisen et\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevilta vallatuilta alueilta kuljetettiin miehist\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 pakkot\u00f6ihin Pietariin. Kivennavalta miehi\u00e4 vietiin ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Kronstadtiin ja Pietariin heti 1700-luvun alussa, sodan viel\u00e4 riehuessa. My\u00f6s kautta suuren Ven\u00e4j\u00e4n maan maaorjia ja ammattilaisia rahdattiin paikalle urakasta selvi\u00e4miseksi.<\/p>\n

Rakennusmateriaalien ja elintarvikkeiden sek\u00e4 ty\u00f6voiman, kuljetusten ja muiden palvelujen kysynt\u00e4 tarjosi pitkiksi ajoiksi ensin pakkoty\u00f6t\u00e4 ja my\u00f6hemmin my\u00f6s toimeentuloa. N\u00e4in k\u00e4vi varsinkin vanhalla rajaseudulla ja erityisesti Kivennavalla, jonka halki tiet jo vanhastaan johtivat Nevalle, ja nyt nopeasti kasvavaan Pietariin. Pietarin puolustamiseksi tarvittiin paitsi linnoituksia my\u00f6s aseita.<\/p>\n

Suuriruhtinaskunnan synty<\/strong><\/p>\n

Suomen sota vuosina 1808 \u2013 1809 oli seurausta eurooppalaisesta suurvaltapolitiikasta. Kun Aleksanteri I:n diplomaattiset keinot eiv\u00e4t riitt\u00e4neet, marssivat ven\u00e4l\u00e4iset helmikuussa 1808 verkkaisesti Kymijoen yli, julistamatta sotaa.<\/p>\n

Ruotsin maavoimat Suomessa olivat luvultaan v\u00e4h\u00e4iset, sotilaiksi liian vanhoja, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 maanviljelij\u00f6it\u00e4, joita harvakseltaan harjoitettiin sotatoimiin. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 oli hyvin koulutettuja harjaantuneita 25 vuodeksi pestattuja ammattisotilaita, ja upseereilla edellisen vuoden kokemusta Ranskaa vastaan k\u00e4ydyst\u00e4 sodasta. Ruotsin joukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t v\u00e4lill\u00e4 kahakoiden L\u00e4nsirannikolle. Sodan loppuvaiheissa taisteluja k\u00e4ytiin my\u00f6s Pohjanlahden Ruotsin puolella, miss\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset miehittiv\u00e4t L\u00e4nsipohjan l\u00e4\u00e4nin. Toisin kuin monesti ennen, ven\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t sanottavasti terrorisoineet siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n takia ven\u00e4l\u00e4ismy\u00f6nteisyys lis\u00e4\u00e4ntyi.<\/p>\n

Koko silloinen Suomi liitettiin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n sodan j\u00e4lkeisess\u00e4 Haminan rauhassa 1809.\u00a0 Entiset Ruotsin lait ja hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t voimaan. Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Vanhan Suomen liitt\u00e4minen suuriruhtinaskuntaan aiheutti Kivennavalla sen, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n sotaministeri\u00f6n tykist\u00f6hallitus, jonka alainen laitos Systerb\u00e4ckin asetehdas oli, osti koko Lintulan lahjoitusmaan. Syyn\u00e4 oli polttoaineen saannin turvaaminen. Kivennavan talonpojista tuli asetehtaan alustalaisia.<\/p>\n

Tehdas yritti omistamallaan Kivennavalla toimeenpanna muutoksia, jotka olivat suuriruhtinaskunnassa noudatetun lain vastaisia. Kun se kohtasi vastarintaa, niin tykist\u00f6hallitus k\u00e4\u00e4ntyi Suomen asiain komitean puoleen Pietarissa, joka ehdotti Kivennavan erottamista suuriruhtinaskunnasta ja liitt\u00e4mist\u00e4 Pietarin kuvernementtiin. Keisari hylk\u00e4si ehdotuksen, mutta tykist\u00f6hallitus piti pintansa ja sai lopulta vuonna 1864 aikaan sen, ett\u00e4 Systerb\u00e4ckin tehtaan alue, noin 14 neli\u00f6kilometri\u00e4 Kivennapaa liitettiin Pietarin kuvernementtiin. Korvaukseksi luvattiin alue Petsamosta. Lupaus t\u00e4ytettiin vasta Tarton rauhassa 1920.<\/p>\n

Kivennapa Pietarin ruokkijana<\/strong><\/p>\n

Kivennapa tunnettiin viljapit\u00e4j\u00e4n\u00e4 1700 \u2013 1800 \u2013 lukujen vaihteessa. P\u00e4\u00e4elinkeino oli maatalous, tarkemmin sanottuna kaskenpoltto. Vaikka kaskenpoltto oli sallittua Viipurin l\u00e4\u00e4niss\u00e4, Systerb\u00e4ckin tehdas kielsi sen kivennapalaisilta. Pellonraivaustakaan ei sallittu, sekin olisi v\u00e4hent\u00e4nyt puuntuotantoa. Oli l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 korviketta maanviljelylle, ja sit\u00e4h\u00e4n oli tarjolla. Vieress\u00e4 olivat kasvavat kulutuskeskukset, Pietari, Kronstadt ja Systerb\u00e4ck sek\u00e4 nopeasti kaupallistuva elinkeinoel\u00e4m\u00e4. Pietari oli 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla Euroopan nelj\u00e4nneksi suurin kaupunki. Kivennapa oli niin l\u00e4hell\u00e4, kuin sen esikaupunkialuetta.<\/p>\n

Pietariin upposi loputon m\u00e4\u00e4r\u00e4 ruokaa ja muuta tavaraa: suolahailia, kuivattua kuoretta, el\u00e4vi\u00e4 kiiski\u00e4 ja mateita, nahkiaisia ja rapuja, lintuja, mets\u00e4- ja peltoj\u00e4niksi\u00e4, marjoja, sieni\u00e4, k\u00e4rp\u00e4senruutia, j\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4, muurahaisenmunia, pajun parkkia, luutia, vasikoita, porsaita, kananpoikia, hevosia, maitoa, piim\u00e4\u00e4, voita, hein\u00e4\u00e4, olkia, viljatuotteita, siemenviljaa, puutavaraa, tervaa, sysi\u00e4, hiekkaa, kivi\u00e4, potteja ja r\u00e4ttej\u00e4, k\u00e4sit\u00f6it\u00e4, puut\u00f6it\u00e4, reki\u00e4, kiessej\u00e4 ja rilloja, ja paljon muuta.\u00a0\u00a0Pietarin tarpeisiin Kannaksella pyydettiin jopa pikkulintuja, joille muodostuivat kiinte\u00e4t hinnatkin. Punatulkku maksoi kopeekan, tilhi kaksi, n\u00e4rhi kolme ja rastas nelj\u00e4 kopeekkaa. Itse niit\u00e4 ei sy\u00f6ty, sanottiin vaan ett\u00e4 \u201dkaikha ryss\u00e4l kelpajaa\u201d.<\/p>\n

Kaikista tavaroista saatiin hyv\u00e4 hinta. Pietari ja Kronstadt tarjosivat my\u00f6s kausiluontoisia t\u00f6it\u00e4. Rahdin ajo ja ajurin toimet niist\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 Kivennavalla ja l\u00e4hipit\u00e4jiss\u00e4 k\u00e4ytettiin suhteellisen paljon rahaa. Toki sit\u00e4 kului my\u00f6s Pietarissa, josta tuliaisiksi ostettiin teet\u00e4, kahvia ja sikuria, sokeria ja siirappia, tupakkaa, leip\u00e4\u00e4 ja leivoksia.<\/p>\n

Kivennavalla elettiin kuin globalisaation alkuvaiheita jo yli sata vuotta sitten. Ty\u00f6njako oli viety pitk\u00e4lle, ei viljelty vehn\u00e4\u00e4, jota sai Pietarista halvalla, vaan keskityttiin karjatalouteen ja kuljetuksiin. \u201dKulutustalouden tarvikkeita voitiin kaupungeista ostaa, eik\u00e4 suoranaista puutetta k\u00e4rsitty edes suurina n\u00e4lk\u00e4vuosina 1860-luvulla. Muualta Suomesta n\u00e4lk\u00e4\u00e4 pakoon l\u00e4hteneit\u00e4 ja Pietariin pyrkivi\u00e4 autettiin antamalla heille jopa valkeaa leip\u00e4\u00e4. Sellainen \u2019ylellisyys\u2019 tuntui n\u00e4lkiintyneist\u00e4 vaeltajista suorastaan uskomattomalta, eiv\u00e4tk\u00e4 he l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina jaksaneet k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kivennapalaisen sananpartta: \u2019Ko leip\u00e4 loppuu, ni syyvv\u00e4\u00e4 vehn\u00e4st\u00e4\u2019.<\/p>\n

Pietarin reissut my\u00f6s avarsivat kivennapalaista talonpoikaa ja metropoli antoi kokemusta, josta h\u00e4nen kanssaveljill\u00e4\u00e4n muualla maassa ei ollut aavistustakaan. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4tti j\u00e4lki\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6kseens\u00e4, rajapit\u00e4j\u00e4n asukas muovautui t\u00e4ss\u00e4 koulussa joustavaksi ja vilkkaaksi, h\u00e4nen huomiokykyns\u00e4 ter\u00e4styi. Nahjus ei menestynyt suuren kaupungin ovelien asukkaiden kanssa asioidessaan.<\/p>\n

Huvila-asutuksen hy\u00f6dyt<\/strong><\/p>\n

Kun Riihim\u00e4en ja Pietarin v\u00e4linen rata valmistui vuonna 1870, pietarilaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset kauempaakin l\u00f6ysiv\u00e4t Suomenlahden rantahiekat. Ven\u00e4l\u00e4inen kes\u00e4asutus oli saanut alkunsa lahjoitusmaatiloilla jo aiemmin, nyt se levisi Kivennavalla rautatien tuntumaan pian radan valmistuttua.<\/p>\n

Mutta nopeammin ja voimakkaammin kuin saatettiin aavistaakaan, ven\u00e4l\u00e4isen asutuksen vy\u00f6ry ry\u00f6st\u00e4ytyi niin suureksi, ett\u00e4 se alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaaralliselta. Suurin ponnistuksin oli tilat saatu pelastetuksi suomalaisiin k\u00e4siin, mutta nyt alkoi maapalsta toisensa j\u00e4lkeen siirty\u00e4 muukalaisille. Maiden hinnat nousevat ennen aavistamattomiin suuruuksiin, kuivasta hiekkakankaasta tulee rikkauden l\u00e4hde, puhumattakaan rautatien taikka merenrannikon maa-alueista. Vuosikymmenen kuluessa on rajapit\u00e4j\u00e4, varsinkin rannikon puoli, suuresti muuttunut, hiljaisesta maalaiskyl\u00e4st\u00e4 oli tullut v\u00e4kirikas, v\u00e4rik\u00e4s yhdyskunta. Suomenlahden valkohiekkaisia rantamia reunustivat pietarilaisten rahamiesten upeat huvilat puutarhoineen, istutuksineen ja rantaterasseineen. Sellaista loistoa, ylellisyytt\u00e4 ja rahan runsautta kuin tsaarivallan loppupuolella oli huvilaseuduilla, ei miss\u00e4\u00e4n muualla maassamme ole n\u00e4hty.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Vuosisadan vaihteessa etel\u00e4isen Kivennavan rantakylien el\u00e4m\u00e4 keskittyi turismiin ja muihin palveluihin. Kes\u00e4vieraita viihdyttiv\u00e4t esimerkiksi Terijoen kyl\u00e4ss\u00e4 \u201d\u2026kaksi elokuvateatteria, ratsuhevosten vuokraamo, rullaluistinrata, useampia biljardeja ja keilaratoja sek\u00e4 tilap\u00e4isesti ampumaratoja, karuselleja ja sirkuksia.\u201d(Salokas 1951, s.141). Terijoella oli my\u00f6s kasino, jonka 400 hengen konserttisalissa Pietarista tuodut maailman huippuluokan taiteilijat esiintyiv\u00e4t kes\u00e4ll\u00e4 arkisinkin konserteissa ja oopperoissa.<\/p>\n

Terijoen kyl\u00e4 irtautui<\/strong><\/p>\n

Asukkaiden elintaso oli kohonnut nopeasti huvila-asutuksen ansiosta. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti Suomenlahden rantakyliss\u00e4 ajatuksen erota Kivennavan seurakunnasta ja perustaa uusi oma seurakunta. Savonlinnan hiippakunnan piispa ja Kivennavan kirkkoherra ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti kannattivat l\u00e4mpim\u00e4sti ajatusta uudesta seurakunnasta. Kun muissa kyliss\u00e4 lopulta vastustettiin, emmittiin ja ep\u00e4iltiin hanketta, vain Terijoen kyl\u00e4 erosi ja muodosti Terijoen seurakunnan. Keisarillinen Suomen Senaatti vahvisti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vuonna 1904.<\/p>\n

Oman seurakunnan perustaminen oli t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 vuonna 1865 maalaiskuntien hallintoa oli muutettu niin, ett\u00e4 jokainen seurakunta oli my\u00f6s oma kuntansa. Jos kunnan osa halusi irrottautua em\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4, piti ensin perustaa oma seurakunta. Kai t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4vi niin, ett\u00e4 terijokelaiset halusivat vain vaurastua edelleen ilman, ett\u00e4 Kivennavan syrj\u00e4kyl\u00e4t olisivat vieneet osan huvila-asukkailta, rahtiliikenteelt\u00e4 ja Pietarin turisteilta saaduista tuloista. Kivennavan kunnanis\u00e4t eiv\u00e4t asiaa ehk\u00e4 viel\u00e4 sill\u00e4 tavalla tajunneet, eiv\u00e4tk\u00e4 kirkonmiehet kunnan taloudesta paljon piitanneet, kun laskivat Terijoen irti. Terijoen kunta perustettiin vuonna 1910, ja my\u00f6hemmin Terijoen kuntaan liittyiv\u00e4t my\u00f6s seurakunnan perustamisvaiheessa luopuneet Kivennavan rantakyl\u00e4t. Kuokkalan kyl\u00e4n liittyess\u00e4 Terijokeen vuonna 1923 Kivennapa menetti Suomenlahden rannikon.<\/p>\n

Kivennapa ja Uusikirkko vaarassa joutua Ven\u00e4j\u00e4n osaksi<\/strong><\/p>\n

Vuonna 1902 kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Nikolai Bobrikov ehdotti koko Viipurin l\u00e4\u00e4nin erottamista suuriruhtinaskunnasta Ven\u00e4j\u00e4n yhteyteen. Ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Sen sijaan alettiin yh\u00e4 enemm\u00e4n puhua muutamien rajapit\u00e4jien siviilihallinnon erottamisesta. Kivennapa ja Uusikirkko oli jo aikaisemmin liitetty Pietarin sotilaspiiriin.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n ministerineuvosto p\u00e4\u00e4tti lopulta elokuussa 1911 liitt\u00e4\u00e4 Kivennavan ja Uudenkirkon pit\u00e4j\u00e4t Pietarin kuvernementtiin. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 perusteluna oli n\u00e4iden pit\u00e4jien runsas huvila-asutus, sill\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kes\u00e4asukkaita oli Kannaksella parhaimmillaan vuosisadan alkuvuosina yli satatuhatta. Kivennavalla laskettiin vuonna 1918 olleen 3649 huvilaa. Yksinomaan Raivolan kyl\u00e4ss\u00e4 oli 574 huvilaa. N\u00e4ist\u00e4 463 oli vierasmaalaisten, eniten ven\u00e4l\u00e4isten, omistamia.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s her\u00e4tti ennenkuulumattoman vastustuksen ja protestien aallot paitsi Kannaksella my\u00f6s koko Suomen suuriruhtinaskunnassa. Ulkomaillakin asiaan reagoitiin. Terijoen nuoren kuntakokouksen ensimm\u00e4inen puheenjohtaja, runoilija Mikko Uotinen oli n\u00e4kyvimpi\u00e4 vastustuksen keulakuvia.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Saksan varustautuminen johti ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa kilpavarusteluun, johon Ven\u00e4j\u00e4kin osallistui voimallisesti. Se antoi Ven\u00e4j\u00e4lle Kivennavan ja Uudenkirkon pit\u00e4jien juridista asemaa suurempia murheita, p\u00e4\u00e4nvaivaa ja tekemist\u00e4, joten t\u00e4m\u00e4 suunnitelma kariutui monien muiden suunnitelmien mukana.<\/p>\n

Koostanut Ky\u00f6sti Pulliainen<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pietari Suuri Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin inkeril\u00e4isten asuma-alueelle \u201dikkunaksi l\u00e4nteen\u201d, ei omaksi kunniakseen vaan Pyh\u00e4n Pietarin (Sankt-Peterburg). Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Kivennavalle, valtasi Kotlinin saaren ja alkoi rakennuttaa sinne Pietarin turvaksi vuonna 1704 Kronstadtin kaupunkia ja Kronslottin linnoitusta. Jo sodan aikana vuonna 1714 voitostaan varma Pietari Suuri rakennutti Kivennavalle Suomenlahden ja Siestarj\u00e4rven v\u00e4liselle kannakselle modernin Systerb\u00e4ckin …<\/p>\n

Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":153,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"yoast_head":"\nVanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa - Kivennapaseura<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa - Kivennapaseura\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Pietari Suuri Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin inkeril\u00e4isten asuma-alueelle \u201dikkunaksi l\u00e4nteen\u201d, ei omaksi kunniakseen vaan Pyh\u00e4n Pietarin (Sankt-Peterburg). Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Kivennavalle, valtasi Kotlinin saaren ja alkoi rakennuttaa sinne Pietarin turvaksi vuonna 1704 Kronstadtin kaupunkia ja Kronslottin linnoitusta. Jo sodan aikana vuonna 1714 voitostaan varma Pietari Suuri rakennutti Kivennavalle Suomenlahden ja Siestarj\u00e4rven v\u00e4liselle kannakselle modernin Systerb\u00e4ckin … Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa Lue lis\u00e4\u00e4 »\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kivennapaseura\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-05-11T08:24:12+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Rullaluistelijoita1-300x194.gif\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/\",\"name\":\"Kivennapaseura\",\"description\":\"Kivennapaseuran kotisivut\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Rullaluistelijoita1.gif\",\"contentUrl\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Rullaluistelijoita1.gif\",\"width\":600,\"height\":388},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#webpage\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160\",\"name\":\"Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa - Kivennapaseura\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2014-03-05T17:21:36+00:00\",\"dateModified\":\"2022-05-11T08:24:12+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kohtalona raja\",\"item\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=153\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa\"}]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa - Kivennapaseura","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa - Kivennapaseura","og_description":"Pietari Suuri Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin inkeril\u00e4isten asuma-alueelle \u201dikkunaksi l\u00e4nteen\u201d, ei omaksi kunniakseen vaan Pyh\u00e4n Pietarin (Sankt-Peterburg). Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Kivennavalle, valtasi Kotlinin saaren ja alkoi rakennuttaa sinne Pietarin turvaksi vuonna 1704 Kronstadtin kaupunkia ja Kronslottin linnoitusta. Jo sodan aikana vuonna 1714 voitostaan varma Pietari Suuri rakennutti Kivennavalle Suomenlahden ja Siestarj\u00e4rven v\u00e4liselle kannakselle modernin Systerb\u00e4ckin … Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa Lue lis\u00e4\u00e4 »","og_url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160","og_site_name":"Kivennapaseura","article_modified_time":"2022-05-11T08:24:12+00:00","og_image":[{"url":"http:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Rullaluistelijoita1-300x194.gif"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/","name":"Kivennapaseura","description":"Kivennapaseuran kotisivut","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#primaryimage","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Rullaluistelijoita1.gif","contentUrl":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/03\/Rullaluistelijoita1.gif","width":600,"height":388},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#webpage","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160","name":"Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa - Kivennapaseura","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#primaryimage"},"datePublished":"2014-03-05T17:21:36+00:00","dateModified":"2022-05-11T08:24:12+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=160#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kohtalona raja","item":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=153"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Vanhassa Suomessa ja Suurruhtinaskunnassa"}]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/160"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=160"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5015,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/160\/revisions\/5015"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/153"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}