{"id":2517,"date":"2017-01-24T10:59:04","date_gmt":"2017-01-24T08:59:04","guid":{"rendered":"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/?page_id=2517"},"modified":"2017-03-22T07:58:12","modified_gmt":"2017-03-22T05:58:12","slug":"itsenaisyyden-ensimmaiset-vuodet-01","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517","title":{"rendered":"Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet"},"content":{"rendered":"

Itsen\u00e4isyyden karut ensimm\u00e4iset vuodet \u2013 kaaosta rajalla<\/strong><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n vallankumoukset, Suomen itsen\u00e4iseksi julistaminen ja Suomen irtautuminen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, sis\u00e4llissota, Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n synty ja lopullisen itsen\u00e4istymisen alkutaival merkitsiv\u00e4t Kivennavalle taas kerran rauhattomuuksia ja levotonta aikaa. Kannaksen rajapit\u00e4jiss\u00e4 kuten Kivennavalla olot olivat itsen\u00e4isyytemme ensi vuosina hyvin ep\u00e4vakaat ja itsen\u00e4isen Suomen synnytyskivut koettelivat n\u00e4it\u00e4 rajaseutuja ehk\u00e4 muuta maata kovemmin. Tilanteen taustalla olivat sis\u00e4llissodan karut loppuselvittelyt, monien osalta tulevaisuuden n\u00e4k\u00f6alattomuus, k\u00f6yhyys ja suoranainen kurjuus sek\u00e4 huoli jokap\u00e4iv\u00e4isen leiv\u00e4n saannista. Monen perheen talous romahti rajan sulkeuduttua, koska toimeentulo oli perustunut monenlaisten kotituotteiden vientiin Pietarin markkinoille ja erilaisten palvelujen tuottamiseen pietarilaisille.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mispyrkimykset ja uudet aatteet olivat synnytt\u00e4neet ep\u00e4varmuutta<\/strong><\/p>\n

Vaikka jo ennen vuotta 1917 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mispyrkimykset, kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Bobrikovin esitys liitt\u00e4\u00e4 koko Viipurin l\u00e4\u00e4ni osaksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6hemmin viel\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ministerineuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6s \u2013 joka ei kuitenkaan toteutunut \u2013 irrottaa Kivennapa ja Uusikirkko autonomisesta suuruhtinaskunnasta osaksi Pietarin kuvernementtia olivat synnytt\u00e4neet Kivennavalla levottomuutta, oli kuitenkin miljoonakaupunki Pietarin l\u00e4heisyys ja sen loppumaton palveluiden, elintarvikkeiden ja tavaroiden kysynt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4neet talouden vakautta. Pietarin suuri suomalaisv\u00e4est\u00f6, noin 150 000 suomalaista, takasi my\u00f6s hyv\u00e4n kysynn\u00e4n suomalaisille tuotteille ja suomenkielisille palveluille. Vuorovaikutuksessa pietarilaisten kanssa kivennapalaiset olivat p\u00e4\u00e4sseet kosketuksiin uusiin aatevirtauksiin. Uudet aatteet toivat toisaalta elinvoimaa, mutta lis\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s kuohuntaa.<\/p>\n

\"\"
Terijoki, Kuokkala 1909 (Kuva: Museovirasto)<\/figcaption><\/figure>\n

Terijoki oli irtautunut<\/strong><\/p>\n

Kivennavan asemaa oli heikent\u00e4nyt Terijoen irtautuminen ensin omaksi seurakunnakseen ja my\u00f6hemmin itsen\u00e4iseksi pit\u00e4j\u00e4ksi. Terijoen kunnallinen toiminta oli jatkunut Kivennavan kanssa vuoteen 1911. Siihen saakka ne olivat pit\u00e4neet kuntakokouksensa yhdess\u00e4. Pietarin Riihim\u00e4en radan valmistuttua 1870 oli Terijoesta ja sen naapurikyl\u00e4st\u00e4 Kuokkalasta kehittynyt nopeasti vauraan v\u00e4en huvila- ja kylpyl\u00e4asutuksen keskittym\u00e4. Kivennavan silloiset talonpoikaiset ja kirkolliset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t osanneet n\u00e4hd\u00e4 Terijoen merkityst\u00e4 koko Kivennavan taloudelle ja elinvoimaisuudelle. Kun Terijoki l\u00e4hikylineen oli irrotettu Kivennavan pit\u00e4j\u00e4st\u00e4, oli Terijoen pinta-ala 123 km2 ja luterilaisen seurakunnan v\u00e4kiluku 8051. Kivennavan alueeksi j\u00e4i 672,4 km2 ja asukkaita oli 10 867.<\/p>\n

Maaliskuun vallankumous Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 \u2013 kenell\u00e4 on valta Suomessa<\/strong><\/p>\n

Kun keisari oli luopunut vallasta maaliskuun vallankumouksessa 1917 (Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tuolloin noudatetun gregoriaanisen kalenterin mukaan vallankumous tapahtui helmikuussa ja siksi se on nimetty Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Helmikuun vallankumoukseksi), oli ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kuka k\u00e4ytti korkeinta valtaa Suomen suuruhtinaskunnassa, eli vahvisti lait ja k\u00e4ytti nimitysvaltaa. Porvareiden n\u00e4kemys oli, ett\u00e4 korkein valta kuului toistaiseksi Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liaikaiselle hallitukselle.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 keisari luopui vallasta maaliskuussa 1917 (Kuva: Vallankumous, Pietari, Kansan Arkiston postikorttikokoelma)<\/figcaption><\/figure>\n
Maaliskuun vallankumous Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 aiheutti kuohuntaa Suomessa; ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 matruuseja ja sotilaita pakkautuneena Rautatientorille maaliskuussa 1917 (Kuva: Keravan museo)<\/figcaption><\/figure>\n

Suomen Sosialidemokraattisella Puolueella (SDP) oli eduskunnassa ehdoton enemmist\u00f6, ja heid\u00e4n mukaansa kaikki valta ulko- ja sotapolitiikkaa lukuun ottamatta kuului eduskunnalle. Hein\u00e4kuussa 1917 sosialistienemmist\u00f6inen eduskunta s\u00e4\u00e4ti valtalain, joka sai suosiota my\u00f6s porvaripuolueista. Se otti korkeimman vallan SDP:n n\u00e4kemyksen mukaisesti eduskunnalle. Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liaikaisen hallituksen p\u00e4\u00e4ministeriksi noussut Aleksandr Kerenski ei kuitenkaan hyv\u00e4ksynyt valtalakia vaan hajotti eduskunnan. Oikeiston ja vasemmiston koalitiosenaatti, Tokoin senaatti, hajosi elokuussa riitoihin. Syyskuussa Kerenski nimitti sen tilalle porvarillisen Set\u00e4l\u00e4n senaatin.<\/p>\n

\"\"
Ty\u00f6v\u00e4en mielenosoitus Senaatintorilla kahdeksantuntisen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n puolesta 1917 (Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma)<\/figcaption><\/figure>\n

SDP:ss\u00e4 alettiin k\u00e4yd\u00e4 kiistaa, pit\u00e4isik\u00f6 puoleen ajaa reformeja eduskunnan vai vallankumouksen kautta. Lokakuun eduskuntavaaleissa SDP sai 92 paikkaa eli menetti enemmist\u00f6ns\u00e4. Puolue julkaisi 1. marraskuuta Me vaadimme -ohjelman, jossa se vaati laajoja reformeja, senaatin vaihtamista sosialistienemmist\u00f6iseen ja Ven\u00e4j\u00e4n kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 sopimusta, jolla valtalaki pantaisiin toimeen. Bol\u0161evikit nousivat Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 valtaan Lokakuun vallankumouksessa marraskuussa. Eduskunta hylk\u00e4si 8. marraskuuta SDP:n ohjelman. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 valtaan noussut Vladimir Lenin l\u00e4hetti Suomen sosialisteille viestin: \u201dNouskaa viipym\u00e4tt\u00e4 ja ottakaa valta j\u00e4rjest\u00e4ytyneen ty\u00f6v\u00e4en k\u00e4siin.\u201d<\/p>\n

Suomi hajallaan<\/strong><\/p>\n

Suomen yhteiskunta oli vuonna 1917 hajoamispisteess\u00e4. Syksyll\u00e4 elintarvikepula paheni, hinnat nousivat, s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely tiukkeni, tuottajilta pakko-otettiin elintarvikkeita, ty\u00f6tt\u00f6myys lis\u00e4\u00e4ntyi ja varsinaista n\u00e4lk\u00e4\u00e4kin esiintyi, etenkin kaupungeissa. Mellakat lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t, ja kun maailmasotaan liittynyt sotatila oli p\u00e4\u00e4ttynyt, lakoista tuli taas sallittuja. Suomessa oli vuonna 1917 noin 500 lakkoa. Ammatillinen j\u00e4rjest\u00e4ytyminen ja ty\u00f6v\u00e4en luokkatietoisuus lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t. Lakoista tuli entist\u00e4 useammin v\u00e4kivaltaisia. Punakaartit ja suojeluskunnat kilpailivat j\u00e4rjestyksen yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4. Ennen yleislakkoa ilmapiiri\u00e4 oli k\u00e4rjist\u00e4nyt my\u00f6s 7. marraskuuta tapahtuneet Mommilan veriteot. Kaiken kaikkiaan yhteiskunnallinen kahtiajako oli jyrkentynyt ja my\u00f6s sosialistinen agitaatio lis\u00e4si sit\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Elintarvikekorttien jonottajia Katariinankadulla Helsingin kaupungin Elintarvikelautakunnan korttikansliaan kaupungintalolle 1917 (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)<\/figcaption><\/figure>\n

Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4n ollut ongelminaan ep\u00e4varmat ty\u00f6suhteet, huonoiksi koetut palkat sek\u00e4 yleinen k\u00f6yhyys ja puute. Vuoden 1905 suurlakon my\u00f6t\u00e4 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n poliittinen valveutuneisuus lis\u00e4\u00e4ntyi ja valitsevia ongelmia alettiin pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisina ja yhteiskunnallisina ep\u00e4kohtina. SDP:n n\u00e4kemykset, ett\u00e4 omistava luokka riisti k\u00f6yh\u00e4\u00e4 kansaa ja ett\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isten oli joukkovoimallaan luotava sosialistinen ihanneyhteiskunta, olivat saaneet ty\u00f6v\u00e4en piiriss\u00e4 suosiota. Kun SDP ei saanut ajamiaan reformejaan l\u00e4pi eduskunnassa, puolue ja sen kannattajat radikalisoituivat.<\/p>\n

Yleislakko ja ty\u00f6v\u00e4enkaartit j\u00e4rjest\u00e4ytyv\u00e4t<\/strong><\/p>\n

Yleislakko k\u00e4ytiin 14.\u201320. marraskuuta 1917. Se protestoi leip\u00e4pulaa ja pyrki painostamaan eduskuntaa. Varsinkin Etel\u00e4-Suomessa ja Helsingiss\u00e4 lakko oli punakaartien voimann\u00e4ytt\u00f6. Se tuki Ven\u00e4j\u00e4n lokakuun vallankumousta ja loi pohjaa Suomessa teht\u00e4v\u00e4lle vallankumoukselle. Lakon aikana punakaartit saivat ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 sotilailta aseita.<\/p>\n

\"\"
Mielenosoituskulkueen l\u00e4ht\u00f6 Helsingin Kalliossa suurlakon aikana 1917 (Kuva: Ty\u00f6v\u00e4en Arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n

Ty\u00f6v\u00e4enkaartit j\u00e4rjest\u00e4ytyiv\u00e4t lakon aikana punakaarteiksi suojeluskuntia nopeammin etenkin Etel\u00e4-Suomessa, alueella, joka tuli sis\u00e4llissodassa punaisten hallintaan. Lakon lopulla punakaarteja oli yli 300 ja niiss\u00e4 oli noin 50 000 henkil\u00f6\u00e4. Niiden kautta ty\u00f6v\u00e4enliike oli lakon aikana k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vallassa etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Suomessa, mukaan lukien Helsinki. Punakaartien vastapainoksi perustettiin suojeluskuntia, mutta l\u00e4hinn\u00e4 Karjalaan, Pohjanmaalle, Satakuntaan ja Savoon eli alueelle, joka tuli sis\u00e4llissodassa valkoisten hallintaan. H\u00e4meess\u00e4, Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla suojeluskuntien toiminta taas tukahtui selv\u00e4sti lakon aikana. Punakaarteilla ja suojeluskunnilla oli lakon aikana yhteenottoja ja lakossa kuoli yli 20 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Bol\u0161evikit nousevat valtaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Suomi julistautuu itsen\u00e4iseksi<\/strong><\/p>\n

Bol\u0161evikkien noustua valtaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 SDP olikin nyt sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 vallansiirto Suomen eduskunnalle pit\u00e4isi tehd\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hallituksen kanssa. Kun eduskunta p\u00e4\u00e4tti 15. marraskuuta siirt\u00e4\u00e4 hallitsijan vallan itselleen, SDP kuitenkin tuki p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen eduskunta toteutti SDP:n keskeisi\u00e4 vaatimuksia: s\u00e4\u00e4ti kahdeksan tunnin ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n, uudisti kunnallislait ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si kunnallisvaalit demokraattisiksi. T\u00e4m\u00e4 tapahtui kuitenkin liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Tilanne oli ehtinyt jo k\u00e4rjisty\u00e4 porvariston ja sosialistien v\u00e4lill\u00e4 liian pitk\u00e4lle.<\/p>\n

Set\u00e4l\u00e4n senaatti, Suomen suurruhtinaskunnan viimeinen senaatti, j\u00e4tti eronpyynn\u00f6n ja tilalle tuli P. E. Svinhufvudin johtama senaatti 27. marraskuuta 1917. Sen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 ja ensimm\u00e4isen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n pidettiin Suomen itsen\u00e4isyyden pikaista j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4, sill\u00e4 eduskunnan porvarillinen enemmist\u00f6 halusi irtautua mahdollisimman nopeasti Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, jossa bol\u0161evikit olivat nousseet valtaan lokakuun vallankumouksessa.\u00a0Koska bol\u0161evikkien asemaa Ven\u00e4j\u00e4n laillisina johtajina ei haluttu tunnustaa, p\u00e4\u00e4tettiin Suomi julistaa yksipuolisesti itsen\u00e4iseksi.\u00a0Oppositiossa olleet sosiaalidemokraatit eiv\u00e4t kuitenkaan olisi halunneet katkaistavan v\u00e4lej\u00e4 bol\u0161evikkihallitukseen. Senaatti p\u00e4\u00e4tti antaa itsen\u00e4isyysjulistuksen eduskunnalle pelkk\u00e4n\u00e4 hallituksen ilmoituksena, jotteiv\u00e4t porvarien ja sosialistien v\u00e4liset erimielisyydet nousisi esiin keskustelussa. Vasemmiston tuen saamiseksi julistuksessa p\u00e4\u00e4tettiin kuitenkin mainita, ett\u00e4 itsen\u00e4isest\u00e4 Suomesta tulisi nimenomaan tasavalta. \u00a0Svinhufvudin senaatti eli Suomen silloinen hallitus antoi 4. joulukuuta\u00a0esityksen eduskunnalle\u00a0Suomen julistautumisesta itsen\u00e4iseksi Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Suomen eduskunta hyv\u00e4ksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 \u00e4\u00e4nin 100\u201388.<\/p>\n

\"\"
P. E. Svinhufvudin ns. itsen\u00e4isyyssenaatti istunnossa 4.12.1917 (Kuva: Museovirasto, Musketti)<\/figcaption><\/figure>\n

Kivennavalla ei ollut torppareita – vaatimaton oma elintarviketuotanto pahensi elintarvikepulaa<\/strong><\/p>\n

Kivennavalla oli paljon pienviljelij\u00f6it\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 maanomistusolot olleet k\u00e4rjistyneet niin kuin torpparivaltaisilla alueilla. Monille pienviljelij\u00f6ille omalla maalla ei ollut toimeentulon kannalta samanlaista merkityst\u00e4, koska he olivat saaneet elantonsa tuottamalla palveluita pietarilaisille eri muodoissa. T\u00e4m\u00e4 oli vaikuttanut siihen, ett\u00e4 rajapit\u00e4jiss\u00e4 maanviljelyksen kehitt\u00e4minen oli j\u00e4\u00e4nyt puolitiehen, niiden oma elintarviketuotanto oli varsin vaatimattomalla tasolla. Oli totuttu, ett\u00e4 kadon kohdatessa viljaa ja jauhoja sai Pietarista. Elintarvikkeita tuotiin my\u00f6s Kivennavan talouksiin paljon Pietarista kauppa- ja ty\u00f6matkojen yhteydess\u00e4, erityisesti viljatuotteita.<\/p>\n

Lahjoitusmaa-ajan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Kivennavan talonpojat olivat ostaneet 1902 valtiolta tilansa itsen\u00e4isiksi perint\u00f6tiloiksi. Niill\u00e4 pidettiin pient\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 karjaa, lampaita ja sikoja. Viljan viljely oli harvinaisempaa. L\u00e4hinn\u00e4 kyseess\u00e4 oli kotitarveviljely. Torpparikysymys oli Kivennavalla jo ik\u00e4\u00e4n kuin ratkaistu, mutta yhteiskunnallista levottomuutta ja liikehdint\u00e4\u00e4 toivat Ven\u00e4j\u00e4n ep\u00e4vakaasta tilanteesta johtunut paheneva elintarviketilanne, ty\u00f6tt\u00f6myys lakot ja suhteet vallankumouksen kourissa v\u00e4\u00e4ntelehtiv\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Riitaisa kansalaiskokous Kivennavan kunnantalolla maaliskuussa 1917<\/strong><\/p>\n

Maaliskuussa 25. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1917 Kivennavalla j\u00e4rjestettiin kansalaiskokous, jonka puheenjohtajana toimi J. Paavolainen. \u201dTungokseen asti t\u00e4ydess\u00e4 kunnantalossa\u201d k\u00e4siteltiin Ven\u00e4j\u00e4n vallankumousta, arvosteltiin kunnan elintarvikelautakunnan ja nimismiehen toimintaa. Kokous oli asioista erimielinen ja riitaisa. Kiihkeit\u00e4 nimismiehen ja hallintovallan arvostelijoita varoitettiin kasakoista ja ven\u00e4l\u00e4isten pistimist\u00e4. Pel\u00e4ttiin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, vaikka ei kunnolla tiedetty, kuka siell\u00e4 valtaa k\u00e4ytti.<\/p>\n

Kivennavalla ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4 ja lakkoja\u2013\u00a0kunnanvaltuustoa ei saada valittua ja j\u00e4rjestyskaartit j\u00e4\u00e4v\u00e4t perustamatta 1917<\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6olojen parantamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 lakkoja oli vuoden 1917 aikana eri puolilla kuntaa. Harmia tuottivat majatalojen kyydityslakko ja Kivennavan uittomiesten lakko. J\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ja ilkivaltaa sattui my\u00f6s iltamissa ja tansseissa. Lokakuussa 1917 her\u00e4si tarve perustaa kunnallinen suojeluskunta pit\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestyst\u00e4. Kuntakokous kuitenkin p\u00e4\u00e4tti marraskuussa 1917, ettei suojeluskuntaa ole syyt\u00e4 perustaa, koska kunnassa ei ole tapahtunut v\u00e4kivaltaisuuksia.<\/p>\n

Kivennavalle oli my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4 perustaa kunnanvaltuusto 1917 s\u00e4\u00e4detyn uuden kunnallislain mukaisesti. Valtuusto tuli valita yleiseen ja yht\u00e4l\u00e4iseen \u00e4\u00e4nioikeuteen perustuvilla vaaleilla. Kunnallislain edellytt\u00e4m\u00e4t uudistukset j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin odottamaan toteutumistaan. Valtuustoa ei saatu valittua.<\/p>\n

Joulukuussa \u201dkunnallisen miliisin\u201d perustaminen my\u00f6s raukesi; sosialisteja oli yritetty saada tukemaan aseellisen kaartin perustamista nime\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaarti miliisiksi. Kunnallista j\u00e4rjestyskaartia ei saatu aikaiseksi, mutta Kivennavan ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen j\u00e4senet ja muutamat ulkopuoliset perustivat 4.11.1917 suojeluskaartin alun perin taisteluun ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 vastaan. Hartosen ty\u00f6v\u00e4enyhdistys lienee ainut, jolla vuoden 1917 lopussa on ollut oma j\u00e4rjestyskaarti, koska kyl\u00e4ss\u00e4 oli j\u00e4nnitteit\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enyhdistykseen toimintaan osallistuvien ja joidenkin kyl\u00e4l\u00e4isten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Kunnallisen suojeluskunnan perustaminen ei siis johtanut tulokseen, mutta suojeluskunta-ajatus pienimuotoisena eli Kivennavalla. Raivolassa oli 15 miehinen suojeluskuntajoukko ja Pihlaisissa sek\u00e4 Joutsel\u00e4ss\u00e4 palosuojeluskunnat. Erityisesti Pihlaisissa oli suojeluskunta-aate saanut vankan kannatuksen.<\/p>\n

Sota syttyy<\/strong><\/p>\n

Vuoden 1918 maa ajautui kolmen kuukauden mittaiseen sis\u00e4llissotaan. Sota oli lyhyt, mutta sen vaikutukset olivat pitk\u00e4t ja kipe\u00e4t, varsinkin niiss\u00e4 kunnissa, joissa punaiset ryhtyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kunnallista valtaa. Vuoden 1917 eduskuntavaalien tuloksen perusteella porvarillinen Kivennapa \u2013 \u00e4\u00e4nioikeuttaan k\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 3520:sta 2084 \u00e4\u00e4nesti porvareita \u2013 oli yksi maan 215 maalaiskunnasta, jotka kuuluivat ns. punaiseen Suomeen. Sodan on katsottu alkaneen punaisten osalta 26. tammikuuta 1918 klo 23, jolloin Helsingin ty\u00f6v\u00e4entalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi ja aamuun 28.1. menness\u00e4 punakaarti oli ottanut keskeiset p\u00e4\u00e4kaupungin kohteet haltuunsa.<\/p>\n

Sis\u00e4llissota alkoi oikeastaan kuitenkin Kannaksella jo 17.-20.1. ty\u00f6v\u00e4enkaartien, ven\u00e4l\u00e4isten sotilaiden ja suojeluskuntien v\u00e4lisin\u00e4 kahakointeina, jossa kysymys oli aseiden hankinnasta sek\u00e4 Viipurin hallinnasta. Kannakselta kootut 500 suojeluskuntalaista yrittiv\u00e4t palauttaa Viipuriin j\u00e4rjestyst\u00e4, mutta joutuivat vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n punaisten ja ven\u00e4l\u00e4isten muodostaman ylivoiman edess\u00e4 j\u00e4it\u00e4 my\u00f6ten Ven\u00e4j\u00e4nsaareen, jonne j\u00e4iv\u00e4t eristyksiin.<\/p>\n

Kivennavan punainen hallinto piti vallankumouksen vaiheista p\u00e4iv\u00e4kirjaa. Kuvassa on sodan alkuvaiheen kuvaus Kivennavalla. Useiden l\u00e4hteiden mukaan punakaarti saapui Raivolasta Kirkonkyl\u00e4\u00e4n jo 17.1. Ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 on, kantoiko se julkisesti aseita. Montaa sivua ei teksti\u00e4 kertynyt (Kuva: Kansallisarkiston aineistosta, josta Valtiorikosoikeuden todistekortit on kirjoitettu)<\/figcaption><\/figure>\n

Punaiset ottavat Kivennavalla vallan 17.1.1918<\/strong><\/p>\n

Sis\u00e4llissodan alettua punaisten rintama sivusi Kivennapaa Lipolassa, Kauksamolla ja Korpikyl\u00e4ss\u00e4. Punakaarti saapui Raivolasta kirkonkyl\u00e4\u00e4n jo tammikuun 17. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja punaiset ottivat vallan koko pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. He vangitsivat nimismiehen ja toimittivat h\u00e4net Viipuriin. Kivennavan punakaartin maaliskuun alkupuolen palkkalistoilla oli 266 henke\u00e4, p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti miehi\u00e4. Seuraavassa listassa vahvuus oli t\u00e4st\u00e4kin kasvanut. Kivennavan punakaarti jakaantui 3 komppaniaan. Suurimmat yksitt\u00e4iset osastot olivat maaliskuun alkupuolen palkkalistan mukaan Joutsel\u00e4st\u00e4 (104), Kirkonkyl\u00e4st\u00e4 (41), Polvisel\u00e4st\u00e4 (38) ja Lipolasta (38). Listan palkkasumma oli yhteens\u00e4\u00a098 471,95 markkaa.\u00a0\u00a0Paitsi aate, niin my\u00f6s n\u00e4lk\u00e4 ja palkka, saivat v\u00e4ke\u00e4 liittym\u00e4\u00e4n punakaartiin. My\u00f6s uhkailua ja lahjontaa k\u00e4ytettiin.<\/p>\n

Punaiset alkoivat ahdistella helmikuussa paikkakunnan valkoisia, ja osa Kivennavan miehist\u00e4 pakeni rintamalinjan toiselle puolelle ja liittyi valkoisten joukkoihin. Joukkol\u00e4ht\u00f6j\u00e4 valkoisten puolelle tapahtui Pihlaisista, Kotsel\u00e4st\u00e4, Rantakyl\u00e4st\u00e4, Kauksamolta ja Miettil\u00e4st\u00e4. Valkoisten joukossa sotaan osallistui Kivennavalta 153 miest\u00e4 ja viisi naista sairaanhoitajina. Saman suvun ja perheen j\u00e4seni\u00e4 saattoi olla kummankin osapuolen joukoissa.<\/p>\n

Kivennavan punainen hallinto<\/strong><\/p>\n

Kivennapa oli ensimm\u00e4isten maalaiskuntien joukossa, jossa ty\u00f6v\u00e4ki otti haltuunsa kunnallishallinnon. Ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen kunnallisj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, joka silloin oli Kivennavan ja Terijoen yhteinen, tuli p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 elin Kivennavalla 1.2. ja 3.2. Terijoella, jossa my\u00f6hemmin valittiin \u201dpunainen kunnanvaltuusto\u201d.<\/p>\n

Helmikuun alussa punaisten vallankumoushallinnon kansanvaltuuskunta Helsingiss\u00e4 antoi ohjeet \u201dpunaisen kunnallishallinnon\u201d j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Kivennavalla vallan kaapannut punainen hallinto jakoi kunnan kuuteen j\u00e4rjestysmiespiiriin ja Hartosen ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksest\u00e4 nimettiin kunnan j\u00e4rjestyksenvalvoja, nimismies. Kunnallisten lautakuntien luottamusmiehist\u00e4 osa johtavista luottamusmiehist\u00e4 pakeni, mm. kunnallislautakunnan esimies. T\u00e4m\u00e4n takia punaiset saattoivat kohtalaisen helposti miehitt\u00e4\u00e4 kunnan johtopaikat helmikuun 1918 alussa. Osa lautakuntien luottamusmiehist\u00e4 kuitenkin jatkoi teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lehtileike Ty\u00f6 12.3.1918 (Kansalliskirjasto sanomalehtiarkisto)<\/figcaption><\/figure>\n
Lehtileike Ty\u00f6 12.3.1918 (Kansalliskirjasto sanomalehtiarkisto)<\/figcaption><\/figure>\n

Lautakuntien toimintaa valvomaan nimettiin kolme komissaaria, joista elintarvikekomissaari oli t\u00e4rkein. Oikeutta jakoi vallankumousoikeus. Syytteeseen johti vastavallankumouksellinen toiminta, jota oli esimerkiksi agitaatio ja toiminta eri muodoissa punaista hallintoa vastaan mm. kuuluminen suojeluskuntaan, j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6t sek\u00e4 my\u00f6s yleiset rikokset. Sodan puhjettua punaiset alkoivat etsi\u00e4 ja pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 miehi\u00e4, jotka kuuluivat tai joiden ep\u00e4iltiin kuuluvan suojeluskuntaan sek\u00e4 toimivan valkoisten hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Punaiset takavarikoivat elintarvikkeita pakko-otoilla ja nostavat lainaa Suomen Pankista<\/strong><\/p>\n

Kivennavalla ei punaisten hallinnon aikana tapahtunut juurikaan vakavia kivennapalaisten keskin\u00e4isi\u00e4 v\u00e4kivallantekoja. Yksi punaisten pid\u00e4tyst\u00e4 paennut kivennapalainen surmattiin Valkj\u00e4rvell\u00e4. Kaljusen osaston Terijoelle vangitsemat Koivistolta kotoisin ollut maakauppias sek\u00e4 yksi rautatievirkailija tuotiin Kivennavalle ja surmattiin mets\u00e4ss\u00e4 Ahj\u00e4rven tien varrella helmikuun loppupuolella Kaljusen osaston toimesta. Iso osa Kivennavan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 halusi pysy\u00e4 v\u00e4lienselvittelyn ulkopuolella, vaikka olikin ehk\u00e4 toisen osapuolen kannalla, ja ik\u00e4\u00e4n odotti, mit\u00e4 tuleman piti. Punaisten hallinnon suurimmat ongelmat olivat elintarvikepula ja ty\u00f6tt\u00f6myys, joita se pyrki ratkomaan. Laillinen hallinto oli 1917 ep\u00e4onnistunut elintarvikkeiden otoissa kunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jaettavaksi v\u00e4h\u00e4osaisille. Nyt elintarvikkeita hankittiin punaisten hallinnon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja punakaartin huoltamiseksi takavarikoimalla. Takavarikoiden kohteiksi joutuneet pitiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 laittomina ry\u00f6st\u00f6in\u00e4, takavarikoijat taas uuden vallan oikeutena. Takavarikot muuttuivat j\u00e4rjest\u00e4ytyneest\u00e4 toiminnasta sodan kest\u00e4ess\u00e4 punakaartien osastojen kurittomaksi ry\u00f6stelyksi erityisesti punaisten vet\u00e4ytymisvaiheessa eik\u00e4 hallinto saanut ry\u00f6stely\u00e4 en\u00e4\u00e4 sutsittua.<\/p>\n

Kivennavan punaisen hallinnon elintarviketavarikoiden kirjanpitoa (Kuva: Kansallisarkiston aineistosta, josta Valtiorikosoikeuden todistekortit on kirjoitettu)<\/figcaption><\/figure>\n

L\u00e4hes kaikki koulut jatkoivat toimintaa, niiden koulujen opettajille, joiden johtokunnat kokouksissaan olivat tunnustaneet punaisen hallinnon, maksettiin jopa palkkaa. Kunnan menoihin saatiin varoja ottamalla Suomen Pankista 200 000 markan kassakrediittilaina. Lainasummasta punainen hallinto ehti nostaa puolet. Valtaan palannut laillinen hallinto ei suostunut vastaamaan lainasta.<\/p>\n

Valkoinen armeija valtaa Kivennavan 21.4.<\/strong><\/p>\n

\"\"
Raudun rautatieasema palaa valkoisten hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4 (Museovirasto, Historian kuvakokoelma)<\/figcaption><\/figure>\n

Kivennavan sijainti l\u00e4hell\u00e4 Viipuria, punaisten keskusta, Pietariin johtavien kulkureittien varrella ja Karjalan rintaman tuntumassa toi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sodan Kivennavalle. Huhtikuussa Raudun ratkaisutaistelun j\u00e4lkeen eversti Ausfeldin johtamat Valkoisen It\u00e4armeijan joukot eteniv\u00e4t Kivennavan kautta Viipuri \u2013 Pietari radalle, katkaisivat radan ja punaisten huoltoyhteyden Viipurista Pietariin. Punaisten joukkojen vet\u00e4ytyess\u00e4 k\u00e4ytiin Kivennavalla taisteluja Lipolassa, Kaukasamolla, Vuottaalla, kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 ja Raivolassa. Valkoisten joukot valtasivat 21.4. Kivennavan kirkonkyl\u00e4n punaisilta ja koko pit\u00e4j\u00e4 vapautui nopeasti. Lyhyt punaisten hallinnon aika oli p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n

\"\"
Lipolan valtauksen kunniaportti vuodelta 1918 (Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma)<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Majuri Elfvengr\u00e9nin tiedonanto 22.4.1918 (Kuvakaappaus Karjalan Armeijan tiedonannoista 24.4.1918 kansalliskirjaston digitoidut aineistot)<\/figcaption><\/figure>\n
Kivennavan kirkonkyl\u00e4 valkoisten valtauksen j\u00e4lkeen 21.4.1918 (Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma<\/figcaption><\/figure>\n

Sotasurmat<\/strong><\/p>\n

Suomen sotasurmat tietokannan mukaan vuoden 1918 ja sit\u00e4 seuranneissa tapahtumissa sai surmansa yhteens\u00e4 330 kivennapalaista (henkil\u00f6it\u00e4, jotka olivat kirjoilla Kivennavalla); heist\u00e4 valkoisia oli 27 (valkokaartiin tai suojeluskuntaan kuuluvia 18) ja punaisia 241 (punakaartilaisia 170) ja osapuoleltaan tuntemattomia tai \u201dei kummankaan puolella \u201d 62. Kivennavan kunnassa sai surmansa tai surmattiin kaikkiaan 206 henkil\u00f6\u00e4. Kivennavan seurakunnan on laskettu menett\u00e4neen sis\u00e4llissodassa ja sen j\u00e4lkiselvittelyiss\u00e4 ainakin 451 j\u00e4sent\u00e4\u00e4n, suurin osa n\u00e4ist\u00e4 noin kolmessa kuukaudessa, p\u00e4\u00e4asiassa kolmessa viikossa. Heist\u00e4 valtaosa oli punaisten puolella olleita (218) ja n\u00e4ist\u00e4 teloitettuja 123.<\/p>\n

\"\"
Omaiset etsiv\u00e4t omiaan kaatuneiden joukosta Raudussa huhtikuussa 1918 (Museovirasto, Historian kuvakokoelma)<\/figcaption><\/figure>\n

Raja suljetaan – mutta se vuotaa<\/strong><\/p>\n

Taistelujen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Kannaksella Valkoinen armeija sulki Ven\u00e4j\u00e4n ja itsen\u00e4iseksi julistautuneen Suomen v\u00e4lisen rajan, joka oli entinen suuruhtinaskunnan raja. Ainut mahdollinen sallittu ylityspaikka oli Rajajoen silta, ja liikenne vahvistamattoman valtakunnan rajan yli oli hyvin s\u00e4\u00e4delty\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta rajaa ylitettiin muualla luvatta sek\u00e4 it\u00e4\u00e4n ett\u00e4 l\u00e4nteen. Luvatonta rajaliikennett\u00e4 pyrittiin hillitsem\u00e4\u00e4n rajuin ottein, ylitt\u00e4ji\u00e4 ammuttiin ja surmattiin rajalle. Kurittomat sotilaat surmasivat ja ry\u00f6stiv\u00e4t ylitt\u00e4ji\u00e4 rajan molemmilla puolilla. Riskeist\u00e4 huolimatta kaikenlaista tavaraa salakuljetettiin Pietariin \u2013 Petrogradiin. Siell\u00e4 oli pula kaikesta. Sulkemalla raja haluttiin my\u00f6s est\u00e4\u00e4 kumouksellisten aatteiden ja ideologioiden levitt\u00e4minen Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suomeen.<\/p>\n

Rajajoen rautatiesillalla ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 vartiomiehi\u00e4 1920-29 (Kuva: Lappeenrannan museot, Wiipuri-museo)<\/figcaption><\/figure>\n

Kaaos rajalla<\/strong><\/p>\n

Loikkareita ja pakolaisia oli molempiin suuntiin. Osa ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 pakeni Suomeen vallankumousta ja bolsevikkien vainoa. Suomesta it\u00e4\u00e4n pakenivat punaisten puolella olleet etsint\u00e4kuulutetut ja toisaalta ne, jotka uskoivat uuden paremman maailman syntyv\u00e4n Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle. Kivennavan kyliss\u00e4 suoritettiin my\u00f6s puhdistuksia ja punaisia, punaisiksi, ven\u00e4l\u00e4isiksi tai ven\u00e4l\u00e4ismielisiksi luokiteltuja teloitettiin taistelujen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 valkoisten kentt\u00e4oikeuksissa 1918 huhti-toukokuun aikana osittain mielivaltaisesti.<\/p>\n

Terijoella asuneita ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 Rajajoen asemalle 1918 (Kuva: Museovirasto, Musketti, kuvaaja A. G Nikitin)<\/figcaption><\/figure>\n

Raivolan ja Terijoen ven\u00e4l\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n keskuudessa oli rauhatonta, koska Karjalankannaksen tyhjent\u00e4minen ven\u00e4l\u00e4isv\u00e4est\u00f6st\u00e4 aloitettiin 15.4.1918 senaatin karkotusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Iso osa ven\u00e4l\u00e4isv\u00e4est\u00f6st\u00e4 \u2013 Kannakselle jo juurtunuttakin – pakeni it\u00e4\u00e4n pel\u00e4ten Valkoisen armeijan mahdollisia julmuuksia. He eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4neet odottamaan viranomaisten toimia. Osa ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 ei bolsevikkien noustua valtaan kokenut paluuta Ven\u00e4j\u00e4lle en\u00e4\u00e4 turvalliseksi, vaan he pyrkiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n muualle Euroopaan.<\/p>\n

Inkeril\u00e4iset pakenivat suurin joukoin rajan yli l\u00e4nteen itsehallinto- ja itsen\u00e4isyyshaaveidensa romahdettua bolsevikkien koston pelossa 1919. Rajan yli pakeni Suomen puolelle noin 20 000 inkeril\u00e4ist\u00e4, huomattava osa Kivennavan alueelle. He j\u00e4iv\u00e4t odottamaan paluumahdollisuutta kotipaikoilleen rajan taakse. Osa palasi Tarton rauhan j\u00e4lkeen takaisin ja Suomeen j\u00e4i 7 000 \u2013 8 000 inkeril\u00e4ist\u00e4. Tilanne oli rajan tuntumassa 1918 \u2013 1920 ajoittain kaoottinen.<\/p>\n

\"\"
Inkeril\u00e4isi\u00e4 pakolaisia Raudun Raasulissa pyrkim\u00e4ss\u00e4 rajan yli takaisin kotiin 1921 (Museovirasto, Historian kuvakokoelma)<\/figcaption><\/figure>\n

Armeija valvoo rajaa ja suojeluskunta osallistuu rajan valvontaan<\/strong><\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 suojeluskunnan osastoja oli perustettu Kivennavalle sit\u00e4 mukaa, kun Valkoinen armeija eteni ja valkoisten joukoissa taistelleita palasi kotiin ja liittyi suojeluskuntaan. Kivennavan kunta sijoitettiin Viipurin l\u00e4\u00e4nin I kutsuntapiiriin ja sen suojeluskunta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin toimimaan rajakomendantin alaisuudessa, jona alkuvaiheessa toimi silloinen valkoisen armeijan majuri Georg Elfvengren. Suojeluskunnalla oli t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 vallatun alueen rajan turvaamisessa Tarton rauhaan saakka. Suojeluskuntien teht\u00e4v\u00e4ksi tuli my\u00f6s kapinan j\u00e4lkiselvittely kyliss\u00e4. Elfvengrenin ratsuv\u00e4kiosasto toimeenpani alueella puhdistuksia. Paikallisena kentt\u00e4oikeutena toimi 1918 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kes\u00e4ll\u00e4 suojeluskunnan asettama tutkijalautakunta. T\u00e4m\u00e4 tarjosi my\u00f6s v\u00e4yl\u00e4n ratkaista kylien sis\u00e4isi\u00e4 kaunoja v\u00e4kivaltaisella tavalla. Suojeluskunta vakiinnutettiin loppuvuodesta 1918 ja sen toiminta organisoitiin uudelleen.<\/p>\n

Kolme Valkoisen armeijan sotilasta Raivolassa todenn\u00e4k\u00f6isesti 1918 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4
(Kuva: Edit S\u00f6dergran, SLSF:n kokoelmat)<\/figcaption><\/figure>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1918 sotilaalliseen rajavastuuseen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty Valkoisen armeijan 2. divisioona ja sen alaiset rykmentit, joita avustivat paikalliset suojeluskunnat. Ensimm\u00e4inen vakituisesti rajan vartiointiin tarkoitettu joukko oli Terijoen rajavartiopataljoona. Sen yksik\u00f6t oli koottu 2. divisioonan rykmenteist\u00e4. Se koostui kuudesta komppaniasta ja Terijoella sijaitsevasta esikunnasta. Komppaniat oli sijoitettu pitkin Kannaksen maarajaa. Rajan vartioinnista vastasivat kentt\u00e4vartiot. Sotilaspartiot liikkuivat kentt\u00e4vartioiden v\u00e4lill\u00e4. Asevelvollisten kotiutumisajankohtina vartiointi j\u00e4i suojeluskuntien vastuulle. Vuoden 1918 lopussa Terijoen rajavartiopataljoona laajennettiin K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4nin rykmentiksi, joka vastasi rajan vartioinnista vuoden 1920 loppuun.<\/p>\n

Kylien suojeluskunnat pitiv\u00e4t yll\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja antoivat lausuntoja Valtiorikosoikeuksille (Kuva: Kansallisarkiston Valtiorikosoikeuksille l\u00e4hetetyst\u00e4 aineistosta)<\/figcaption><\/figure>\n

Kivennavalla oli sotatila vuoteen 1920<\/strong><\/p>\n

Kivennapa oli Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n vastaisella rajalla vuosina 1918- 1920 sotilashallintoaluetta. Karjalankannaksella ja Kivennavalla vallitsi ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen sodan ja rauhan v\u00e4litila, joka toisinaan leimahti kiihkeiksi taisteluiksi, v\u00e4lill\u00e4 taas tasoittui l\u00e4hes rauhanomaiseksi hiljaiseloksi. Alueen hallintoa leimasivat poikkeustila ja jatkuvat uudelleenj\u00e4rjestelyt ja improvisaatiot, jotka synnyttiv\u00e4t alueen toimijoiden v\u00e4lille ristiriitoja ja toimivaltakiistoja. Sotilaalliset ja puolustukselliset n\u00e4k\u00f6kohdat olivat viranomaistoiminnoissa t\u00e4ysin hallitsevia. Pel\u00e4ttiin kommunismin levi\u00e4mist\u00e4 ja bolsevikkien ja punaisten vastaiskua. Heimosotureiden tekem\u00e4t sotaretket rajan taakse pohjoisempana It\u00e4-Karjalaan sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vastavallankumouksellisten tukeminen sek\u00e4 inkeril\u00e4isten kansannousu Kirjasalon tasavallan perustamisineen olivat kirist\u00e4neet my\u00f6s tunnelmia rajan molemmin puolin.<\/p>\n

Tarton rauha 1920 – uuden alku<\/strong><\/p>\n

Tarton rauha 1920 vakiinnutti tilanteen, rajalla siirryttiin poikkeusvaltuuksin varustettuun rajavalvontaan ja olot alkoivat rauhoittua. Rajan sulkeuduttua entisest\u00e4 teiden ja kulkuv\u00e4ylien risteyspaikasta \u2013 Kivennavasta \u2013 oli tullut maan yhdess\u00e4 \u00e4\u00e4rikolkassa sijaitseva kunta, jonka tiet veiv\u00e4t suljetulle ja vartioidulle valtakunnan rajalle. Menetetyt elinkeinomahdollisuudet toivat k\u00f6yhyytt\u00e4 ja irrallisuutta. Hyvinvointia tuonutta Pietaria ei en\u00e4\u00e4 ollut. Tilalle oli tullut sairaita ja n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4 pakolaisia rajan takaa suoltavaa vihamielinen suurkaupunki sek\u00e4 oman kunnan taloudellisissa vaikeuksissa el\u00e4v\u00e4 v\u00e4est\u00f6. Sodan j\u00e4lkilaskua maksettiin vuosien ajan k\u00f6yh\u00e4inhoidossa ja huoltotoimessa. Kunnan taloudellinen perusta oli luotava uudelleen ja suunta l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 Kivennavan kehitt\u00e4miselle.<\/p>\n

Teksti koottu p\u00e4\u00e4osin seuraavista l\u00e4hteist\u00e4:
\nPaavo Kiuru: Kivennapa, 2.p, 1962
\nKalevi Toiviainen: Kaiken keskell\u00e4 yksin J.A. Maunu koulumiehen\u00e4, tutkijana ja Kivennavan kirkkoherrana
\nToimituskunta: Kivennapa kest\u00e4\u00e4, 2008
\nPertti Haapala ja Tuomas Hoppu: Sis\u00e4llissodan pikku j\u00e4ttil\u00e4inen, 2009
\nMax Engman: Raja, 2007
\nSuomen sotasurmat 1914 – 1922 tietokanta (http:\/\/vesta.narc.fi\/cgi-bin\/db2www\/sotasurmahaku\/input)
\nWikipedia: Suomen sis\u00e4llissota (https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_sis%C3%A4llissota)
\nKirjoittajan muistiinpanot Kansallisarkiston Valtiorikosoikeuksien syytt\u00e4jist\u00f6n asiakirjoista, joilta todistekortit on kirjoitettu<\/p>\n

Teksti: Raimo Ranta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Itsen\u00e4isyyden karut ensimm\u00e4iset vuodet \u2013 kaaosta rajalla Ven\u00e4j\u00e4n vallankumoukset, Suomen itsen\u00e4iseksi julistaminen ja Suomen irtautuminen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, sis\u00e4llissota, Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n synty ja lopullisen itsen\u00e4istymisen alkutaival merkitsiv\u00e4t Kivennavalle taas kerran rauhattomuuksia ja levotonta aikaa. Kannaksen rajapit\u00e4jiss\u00e4 kuten Kivennavalla olot olivat itsen\u00e4isyytemme ensi vuosina hyvin ep\u00e4vakaat ja itsen\u00e4isen Suomen synnytyskivut koettelivat n\u00e4it\u00e4 rajaseutuja ehk\u00e4 muuta maata kovemmin. Tilanteen taustalla …<\/p>\n

Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"parent":153,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":""},"yoast_head":"\nItsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet - Kivennapaseura<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet - Kivennapaseura\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Itsen\u00e4isyyden karut ensimm\u00e4iset vuodet \u2013 kaaosta rajalla Ven\u00e4j\u00e4n vallankumoukset, Suomen itsen\u00e4iseksi julistaminen ja Suomen irtautuminen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, sis\u00e4llissota, Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n synty ja lopullisen itsen\u00e4istymisen alkutaival merkitsiv\u00e4t Kivennavalle taas kerran rauhattomuuksia ja levotonta aikaa. Kannaksen rajapit\u00e4jiss\u00e4 kuten Kivennavalla olot olivat itsen\u00e4isyytemme ensi vuosina hyvin ep\u00e4vakaat ja itsen\u00e4isen Suomen synnytyskivut koettelivat n\u00e4it\u00e4 rajaseutuja ehk\u00e4 muuta maata kovemmin. Tilanteen taustalla … Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet Lue lis\u00e4\u00e4 »\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kivennapaseura\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2017-03-22T05:58:12+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/Terijoki_Kuokkala.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"19 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/\",\"name\":\"Kivennapaseura\",\"description\":\"Kivennapaseuran kotisivut\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#primaryimage\",\"url\":\"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/Terijoki_Kuokkala.jpg\",\"contentUrl\":\"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/Terijoki_Kuokkala.jpg\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#webpage\",\"url\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517\",\"name\":\"Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet - Kivennapaseura\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2017-01-24T08:59:04+00:00\",\"dateModified\":\"2017-03-22T05:58:12+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kohtalona raja\",\"item\":\"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=153\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet\"}]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet - Kivennapaseura","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet - Kivennapaseura","og_description":"Itsen\u00e4isyyden karut ensimm\u00e4iset vuodet \u2013 kaaosta rajalla Ven\u00e4j\u00e4n vallankumoukset, Suomen itsen\u00e4iseksi julistaminen ja Suomen irtautuminen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, sis\u00e4llissota, Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n synty ja lopullisen itsen\u00e4istymisen alkutaival merkitsiv\u00e4t Kivennavalle taas kerran rauhattomuuksia ja levotonta aikaa. Kannaksen rajapit\u00e4jiss\u00e4 kuten Kivennavalla olot olivat itsen\u00e4isyytemme ensi vuosina hyvin ep\u00e4vakaat ja itsen\u00e4isen Suomen synnytyskivut koettelivat n\u00e4it\u00e4 rajaseutuja ehk\u00e4 muuta maata kovemmin. Tilanteen taustalla … Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet Lue lis\u00e4\u00e4 »","og_url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517","og_site_name":"Kivennapaseura","article_modified_time":"2017-03-22T05:58:12+00:00","og_image":[{"url":"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/Terijoki_Kuokkala.jpg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"19 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/","name":"Kivennapaseura","description":"Kivennapaseuran kotisivut","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#primaryimage","url":"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/Terijoki_Kuokkala.jpg","contentUrl":"http:\/\/whm14.louhi.net\/~kivennap\/wp-content\/uploads\/2017\/01\/Terijoki_Kuokkala.jpg"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#webpage","url":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517","name":"Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet - Kivennapaseura","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#primaryimage"},"datePublished":"2017-01-24T08:59:04+00:00","dateModified":"2017-03-22T05:58:12+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=2517#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kohtalona raja","item":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/?page_id=153"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuodet"}]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2517"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2517"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2517\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/153"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kivennapaseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2517"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}