Talvisodan syttymisestä tulee 30.11.2025 kuluneeksi 86 vuotta. Tuolloin yli 10 000 kivennapalaista joutui jättämään rakkaat kotiseutunsa. Keskuudessamme on vielä useita, jotka omakohtaisesti muistavat tuon hetken, jolloin he joutuivat
lähtemään evakkomatkalle. Vaikka ilmassa olikin ollut uhkakuvia, sodan alku silti yllätti. Useimmat saattoivat ottaa vain vähäiset tavarat mukaansa. Muistot ja kuvat kotikonnuista syöpyivät kuitenkin evakkojen mieliin.

Talvisota jätti katkerat muistot. Pakkorauha ja alueluovutukset koettiin nöyryyttävinä ja epäoikeudenmukaisina. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 tulivat yhtymäkohdat talvisodan syttymiseen välittömästi mieleen.
Ennen Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen kohdistui ankara propagandahyökkäys, maiden välinen hyökkäämättömyyssopimus irtisanottiin tekaistuin perustein, hyökkäyksen kohteesta tehtiin syyllinen, maan laillinen hallitus haluttiin syrjäyttää ja sota käynnistettiin ilman sodanjulistusta hyökkäämällä raa’asti siviilikohteisiin.
Kivennapalaiset ja kaikki Karjalan evakot asettuivat uusille asuinsijoille ja rakensivat uuden elämän. Se on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen hieno selviytymistarina. Tänään meidän on kuitenkin syytä hetkeksi hiljentyä muistamaan talvisodan syttymistä. Suomi ei halunnut sotaa, mutta kun sota syttyi, suomalaiset olivat valmiita yhtenäisinä puolustamaan vapauttaan. Tämä velvoittaa meitä jälkipolvia tänäänkin.
Pentti Mäkinen
Kivennapaseuran puheenjohtaja
Lue lisää:
– Kivennapaseuran blogi
Julkaistu 30.11.2025
Teksti: Pentti Mäkinen
Julkaisija: Riitta Taarasti
