Mistä nimi Kivennapa on peräisin? Paavo Kiurun Kivennavan pitäjänjänhistoriassa Kivennapa vuodelta 1952 (uusintapainos 1961) on selvitetty nimen taustoja. Alkuperästä on esitetty eri tulkintoja. Viimeisimpien käsitysten mukaan omituinen paikannimi Kivennapa on suomalaisten suussa vääntynyt skandinaavista alkuperää olevasta rajalinnoituksen etuvarustusta kuvaavasta ”kifvanebbet”-sanasta. Keskiajalla oli tavallista, että linnoitusten eteen rakennettiin puinen etuvarustus, jollainen todennäköisesti on ollut myös Kivennavalla keskiajalla sijainneen vanhan linnoituksen edustalla.
Kivennapa on luovutetulla Karjalankannaksella sijainnut Suomen kaakkoisin rajapitäjä, josta Viipuriin oli matkaa noin 80 km ja Pietariin noin 50 km. Sijaintinsa johdosta Kivennapa on ollut riitamaata, jossa valtiot ja uskonnot ovat iskeneet rajusti yhteen vuosisatojen ajan. Sotahistoriasta tunnetaan Joutselän, Polviselän ja Siiranmäen taistelut.
Kivennavan perinnevaakuna kuvaa Kivennavan asemaa Karjalankannaksella idän ja lännen saumassa. Vaakunan punaisessa, valkoisin muurisaumoin palkkisesti muuratussa pinnassa on hopeainen palkki, jossa punainen kaksihaittainen avain. Karjalan kannas oli Suomen lukko. Kivennapa oli avain tähän lukkoon. Kuka hallitsi Kivennapaa, hallitsi koko Karjalan kannasta, ja kuka hallitsi Karjalan kannasta, hallitsi koko Suomea. Kivennapa oli avain Suomeen. Hopeainen palkki vaakunassa on Novgorodin (Venäjän) ja Sigtunan (Ruotsin) välinen ikivanha kauppa- ja sotatie, jossa Kivennapa oli avainasemassa. Vaakuna on aluperin rekisteröity Kivennavan pitäjäseuran vaakunaksi (Suomen Heraldinen seura nro 280) ja sen suunnitteli Martti Paavolainen 1953 ja vaakunan teema tuli tunnetuksi viirissä ja pöytästandaarissa. Vuonna 1990 kyseinen vaakuna otettiin käyttöön Kivennavan vaakunana ja se luovutettiin 1991 juhlatilaisuudessa Suomen Kunnallisliitolle 11 muun Luovutetun alueen kunnan vaakunan kanssa.
Kivennapa oli, kuten pääosa Karjalankannaksesta, maatalousvaltaista aluetta. Pietarin läheisyys Venäjän vallan aikana kuitenkin tarjosi yritteliäille kannakselaisille uusia elinmahdollisuuksia silloisen Venäjän pääkaupungin tarvitessa suuria määriä elintarvikkeita, polttopuita ja rakennusaineita. Varakkaiden pietarilaisten kyyditseminen ja majoitus Kannaksella ja sen upeilla hiekkarannoilla toi osaltaan lisätuloa pikkutilallisille. Itsenäisyyden aikana tulli ja rajavartiolaitos sekä 1930-luvun linnoitustyöt antoivat myös tuntuvan tulonlisän. Ennen viimeisimpiä sotia vuonna 1938 Kivennavalla oli noin 10 000 asukasta.
Kivennavan merkittävimmät kulttuuripaikat olivat Lintulan luostari, Raivolan lehtikuusimetsä sekä Kirkonmäki, Linnamäki ja koko kylän raitti kuuluine Kivennavan kihuineen. Kivennapalaisista kulttuurihenkilöistä tunnetuimmat ovat kirjailijat Olavi Paavolainen ja Ilmari Pimiä sekä Raivolassa vaikuttanut ruotsinkielinen runoilija Edith Södergran.
Viime sotien seurauksena Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle mm. koko Karjalankannaksen, jolloin yli 400.000 karjalaista menetti kotinsa. Vuosisataiset rajankirot päättyivät näin lopulliseen evakkotiehen Suomen sisäosiin.
Kivennapa on nyt Pervomaiskoje. Nimi tarkoittaa suomeksi Vappua, toukokuun ensimmäistä. Neuvostoliiton kaaduttua omaan mahdottomuuteensa sen periferiakin on saanut mahdollisuuden kehittyä. Osa Kivennavasta on nyt Pietarin esikaupunkia ja huvila-asutus ja turismi alkavat siellä jo lähennellä 1800-1900 lukujen vaihteen mittasuhteita. Nämä ja suuret investoinnit mm. Kannaksen satamiin ja öljyputkiin ovat tuoneet vaurautta ja vilkkautta Pervomaiskojeenkin. Paikallisen kulttuuriväen ja hallinnon kiinnostus tämän alueen historiaan, entisen Kivennavan oloihin, on selvästi lisääntynyt.
Miltä entinen Kivennavan kirkonkylä näyttää tällä hetkellä, on nähtävissä Google Maps sovelluksessa karttana ja katunäkymin sekä valokuvin hakemalla paikanimellä Pervomayskoye.