Takseeraus – eli ääntöluettelo on tarkka luettelo kaikista Kivennavan tiloista isäntineen. Luettelo on tehty vuoden 1896 kuntakokousta varten. Se oli verotuksen perustana ja määritti samalla tilan käytettävissä olevan äänimäärän kuntakokouksessa. Allekirjoittajana on ollut pitkäaikaisin kuntakokouksen esimies kiertokoulunopettaja Mikko Pimiä, joka toimi tehtävässään lähes kolmenkymmenen vuoden ajan.
Ennen kunnanvaltuustoja kunnan asioista päätti kuntakokous ja varsinaisena hallintoelimenä toimi kunnallislautakunta. Vuoden 1872 alussa valittiin Kivennavalle uuden kunnallislain edellyttämä kuntakokous ja kunnallishallitus. Ensimmäisen kuntakokouksen esimieheksi valittiin kirkkoherra Johannes Hertz ja varalle maakauppias Uolo Kukkonen. Asialle oli jo haettu kymmenen vuoden lykkäystä kun ei katsottu löytyvän riittävän pätevää esimiestä. Paavo Kiuru kirjassaan Kivennapa kertoo asiasta seuraavasti: ”Vaaditaan aikaa ja kokemusta, liiatenkin kunnallislautakunnan esimiehellä pitää olla hyvä ymmärrys ja hyvä sydän, ja tässä kirkkokunnassa ei löydy soveliasta ja päälleen luotettavaa täydellistä taitavaa persoonaa.”
Kun uutta lykkäystä ei saatu, katsottiin kirkkoherra Hertz riittävän hyväsydämiseksi esimieheksi. Kuntakokoukseen saivat osallistua kaikki kunnan verovelvolliset. Koko kunnasta laadittiin ääntöluettelo, jossa tilan äänimäärä koostui manttaaliluvusta, äänestysikäisten henkilöiden lukumäärästä ja muusta omaisuudesta. Näin usein suurtilallinen voitti monta muuta äänestäjää, jolla ei ollut maaomaisuutta, vain ehkä puoliso oman äänen lisäksi.
Takseeraus- ja ääntöluettelo täydentää aiempaa tunnettua materiaalia Kivennavan väestöstä: Kivennavan seurakunnan arkiston asiakirjat sekä henkikirjat sekä maakirjat.
Teksti: Raija Levo