”Maassamme ei ole toista pitäjää, jonka kohtalot raja on niin ratkaisevasti muovannut kuin Kivennapa”. Näin on todennut Erkki Paavolainen 1954 julkaistussa kirjassa ”Kivennapa – rajapitäjä. Kivennapa kuvina.”
Rajan luonne ja merkitys on ajan saatossa vaihdellut. Rajan tärkeimpien muutosten mukaan Kivennavan historia voidaan jakaa eri vaiheisiin rajan muutoksien perusteella.
Kivennavan pitäjän historiasta on kerrottu Kivennapaseuran ja Kivennapa-säätiön julkaisemassa varsin tuoreessa teoksessa ”Kivennapa kestää”. Paavo Kiurun kirjoittama vuonna 1952, uusintapainos 1961, julkaistu ”Kivennapa, muistelmia ja kuvia entisestä kotiseudusta” on erinomainen ja yksityiskohtainen pitäjänhistoria, jos sen vain onnistuu jostain löytämään.
Kivennavan kyläyhteisöistä kertovissa kyläkirjoissa painottuvat Suomen itsenäisyyden ensimmäiset vuosikymmenet. Teokset ovat usein tarina- ja muistelmapohjaisia. Kyläkirjoihin kannattaa tutustua. Vaikka osa on loppuunmyyty, on niitä lainattavissa kirjastoissa. Julkaistuista kyläkirjoista löytyy luettelo tämän sivuston kohdasta Kivennavan kylät.
Kattava kokonaisesitys Kivennavan kylistä ja niiden elämästä ennen sotia on Kivennapaseuran 1987 julkaisema teos Kivennapa kylästä kylään. Se on ollut jo pitkään loppuunmyyty, mutta sitä on lainattavissa kirjastoissa.