Tutkija Jevgeni Balashov piti esityksen Kannaksen siviilisotavangeista Kivennapaseuran vuosikokouksessa 29.9.2019.
Hänen mukaansa Karjalan kannakselle jäi siviilejä yhteensä 2500. Neuvostoliitto palautti Suomeen 2389 vankia, joista kannakselaisia 50 ja saarelaisia 23. Neuvostoliittoon jäi 160 siviiliä, joista kannakselaisia oli noin 60. 1.12.1939-30.3.1940 välillä Neuvostoliitossa kuoli 50 siviilisotavankia, joista kannakselaisia ainakin 4.
Kannakselle jäämisen syitä Balashovin mukaan olivat mm:
- Vanhukset, sairaat ja holhoojat. Heitä oli 9 henkilöä.
- 22 henkilöä, jotka odottivat apua ja kyyditsemistä viranomaisilta tai sotajoukoilta. He pelkäsivät lähteä pois kodeistaan ampumisen vuoksi.
- 3 henkilöä, jotka jäivät hoitamaan karjaa.
- 13 henkilöä, jotka eivät halunneet jättää omaisuuttaan eivätkä tunteneet bolsevikkeja uhkana.
- 4 henkilöä jäi ottaakseen takaisin omaisuuttaan rauhan solmimisen jälkeen tai huolettomuuden takia.
- 26 henkilöä tuntemattoman syyn takia.
29.5.1940 vangit saivat tiedon, että palautusta Suomeen voi hakea, ja halukkaille jaettiin lomakkeet, joilla hakemuksen voi tehdä. Suomeen pääsi palaamaan 50 siviilisotavankia. Heidät kuljetettiin Pietarista lähteneellä junalla. Terijoelta otettiin mukaan vanhojentalossa olleet vangit ja pysähdyttiin Viipurissa. Seuraavana päivänä matka jatkui Vainikkalan kautta Helsinkiin.
Kaikki eivät halunneet palata Suomeen, 52 kannakselaista vankia jäi Neuvostoliittoon. Osa heistä vapaaehtoisesti. Tähän lukuun on laskettu myös 12 hoidokkia, jotka jäivät Kivennavan kunnalliskotiin ilman evakuointia.