Etusivu » Mitä ihmettä? Kivennapa keskellä Pohjois-Savoa!

Mitä ihmettä? Kivennapa keskellä Pohjois-Savoa!

Kuopion Juankoskella sijaitsee matkailukartano, jonka nimi on Kivennapa. Kävimme selvittämässä miten tuo juhla-, kokous- ja majoituspaikka liittyy Karjalankannaksen Kivennapaan. Tuuli kieputti lipputangossa Karjalan isännänviiriä saapuessamme kauniin järvimaiseman rannalla olevaan pihapiiriin. Kuten arvata saattaa, suvun juuret tulevat Karjalankannaksen Kivennavalta. 

Rakennus kesäisessä järvimaisemassa.
Matkailukartano sijaitsee rauhallisella paikalla kauniissa järvimaisemissa.
Kuva: Matkailukartano Kivennapa.


Istuuduimme matkailukartanon päärakennuksen terassille keskustelemaan Martti Kähösen kanssa. Martti kertoi, että tila rekisteröitiin hänen evakkoina tulleiden vanhempiensa Armas ja Aino Kähösen ostaessa metsätontin vuonna 1945. Martti jatkoi heidän jälkeensä tilalla maanviljelyä ja karjanhoitoa. Sen oheen hän käynnisti vuonna 1987 matkailutoiminnan vaimonsa Kaijan kanssa. Matkailutoimintaan Martti sai kipinän Keski-Euroopan matkoilta, joita hän järjesti 1970-luvulla. Martti halusi tuoda matkoillaan näkemäänsä Gästhaus-toimintaa myös Suomeen. Vuoden 2022 alussa vetovastuu matkailusta siirtyi seuraavalle sukupolvelle. Nyt siitä vastaa heidän poikansa Henrik yhdessä puolisonsa Vilman kanssa. Lihakarjan kasvatus oli siirtynyt Henrikille jo aiemmin. 

Mutta palataan Armas ja Aino Kähöseen. Martin vanhemmat menivät naimisiin Karjalankannaksen Kivennavalla vuonna 1930. He viljelivät maata ja hoitivat karjaa omalla tilallaan Hiirelän kylässä. Kotona jalostetut voi ja kerma kaupattiin pääosin Viipuriin ja Terijoelle hotelleihin ja ravintoloihin. Tuotteet ostajille vei Martin mummo.

Vanha kuva, jossa nainen istuu tuolilla ja mies seisoo tuolin sivustalla.
Armas ja Aino Kähönen. Kuva on otettu matkailukartanon seinätaulusta.

 
Sodan sytyttyä Kähösen perhe sijoitettiin Etelä-Savoon Anttolaan. He työskentelivät siellä Kunnanhovin maatilalla kuutisen vuotta. Aselevon tultua oli selvää, ettei kotiin Hiirelään palaaminen ollut mahdollista.  

Anttolalainen kauppias kysyi kiinnostaisiko Armas ja Aino Kähöstä ostaa itselleen maapala hänen omistamiltaan mailta Pohjois-Savosta. Kauppias tiesi, että pian edessä olivat ajat, jolloin maita ryhdyttäisiin luovuttamaan Karjalan evakoille valtion toimesta. Kähöset tarttuivat tarjoukseen ja niin Kähösen perheellä oli oma 37 hehtaarin metsäpalsta. Rakennuksia tontilla ei ollut ja lähin tiekin oli 2 km päässä. Alku ei ollut helppoa, mutta pian perheellä oli rakennettuna ensin sauna ja sen jälkeen talo ja navetta ja pellot raivattuna. Kuonan tilalle saapuessa Kähösillä oli neljä lasta. Tilalle asettumisen jälkeen lapsiluku kasvoi vielä kahdella. Martti syntyi vuonna 1947. Perhe raivasi itselleen uuden elämän kovalla työllä ja sitkeydellä.

Kovaa työtä oli tehty ja yrittäjyyttä harjoitettu jo Kivennavallakin. Martin vanhemmat olivat kertoneet lapsilleen, että Kivennapa oli ihanteellinen pitäjä maanviljelykseen. 

Kysyin Martilta, olivatko hänen vanhempansa kertoneet, miten Venäjän rajan läheisyys vaikutti. ”Kyllä se rajan läheisyys on leimannut heidän elämäänsä monella tavalla. Osa pelloista oli ihan siinä vanhan rajan pinnassa. Niin ja jäi mieleen, että vanhemmat kertovat, että se venäläisten touhu oli kyllä erilaista ja holtitontakin”, Martti kertoi. 

Sodasta ja evakkoon lähdöstä Martin vanhemmat eivät puhuneet paljoa. ”Se oli varmasti niin raskas ja vaikea asia, etteivät he halunneet siitä puhua, emmekä me oikein osanneet ja ymmärtäneet kysellä”, kertoi Martti. ”Minusta tuntuu kuitenkin, että tämä Ukrainan tilanne koskettaa ja satuttaa erityisen vahvasti evakoita ja meitä evakoiden jälkipolvia. Jotenkin sitä olisi halunnut uskoa, että ihminen ja ihmiskunta viisastuu ja oppii virheistään.” 

Martin vanhemmat eivät käyneet jatkosodan aikana kotipaikalla, eivätkä he halunneet mennä sinne vierailulle sittenkään, kun Venäjällä olisi päässyt käymään. Martti sen sijaan on käynyt siellä neljä kertaa. ”Rauniota katsomassa. Ei siellä mitään muuta ole”, Martti kertoi.

Kysyin millaisena Martti muisti perheensä vastaanoton uudella alueella? ”Se hyväksyntä piti ansaita ahkeruudella ja suurella vaivannäöllä. Ei me aluksi tasavertaisia oltu. Kyllä sen lapsena monesta asiasta huomasi. Mutta ajan kuluessa naapurusto alkoi huomata, että hyvinhän me pärjätään. Rakennetaan elämää eteenpäin ja taidetaan mennä vähän edellekin”, naurahti Martti. ”Kyllä sitten suhtautuminen rupesi pian muuttumaan ja arvostustakin tuli.”

Keskusteltuamme päätalon eli hotellirakennuksen terassilla, siirryimme sisätiloihin. Seinää koristivat kuvat sukulaisista, Kivennavan ja Kannaksen kartat sekä Martti Mikkolaisen tekemät ja matkailukeskukseen luovuttamat Kivennavan kylien kipsistä valmistetut kylävaakunat. 

Kun kysyin Martilta, tiedustelevatko kävijät usein paikan nimestä tai onko tulijoilla kytköksiä Karjalankannakselle, vastasi Martti, että hyvin usein näin on. Keskustelut vieraiden kanssa ovat oleellinen osa toimintaa. Martti kertoi myös lukuisista luennointipyynnöistä, koskien historiaa ja yrittäjyyttä. ”Tuntuu hienolta, kun ne kiinnostavat ihmisiä iästä riippumatta.”

Kiersimme vielä pihapiiriä ja ihailimme lukuisia rakennuksia. Martti ja Kaija kertoivat, että matkailukeskus voi majoittaa kerralla 40 henkilöä ja siellä järjestetään perhejuhlia ristiäisistä hautajaisiin. Kerran kesässä on myös isommat juhlat, joihin saapuu 1500 osallistujaa.

Rakennus ja pihapiiriä.
Matkailukartano Kivennavalla ruoka ja ihmiset ovat toiminnan sydän.
Kuva: Matkailukartano Kivennapa.

Martti kehui vaimoansa Kaijaa moneen kertaan keskustelumme aikana. Vaikka Kaija on savolainen, hänen kiinnostuksensa Karjala-asioihin on vahvaa ja lämminhenkistä. Monen arvokkaan taidon ohessa vahvaa on myös erinomainen ruoanlaittotaito. Sisällä näimme pitkän rivin Martin maratonjuoksupokaaleja. 
”Kun vaimo on niin hyvä ruoanlaittaja, on paikallaan, että on tuo juoksuharrastus”, naurahti Martti.

Nainen ja mies vastakkain istuttavassa pihakeinussa.
Kaija ja Martti Kähönen pihakeinussa.


Keskustelimme vielä hetkisen paikan nimestä. Matkailutoimintaa aloittaessa nimeksi valittiin Kivennapa, sillä valinnalla haluttiin vaalia perinnettä ja kunnioittaa tilan perustajien Armas ja Aino Kähösen muistoa. 

Kysyin Martilta, mitä hän arvelisi vanhempiensa tuntevan, jos he näkisivät vuonna 1945 ostamansa metsätilan nyt. Martti hymyili ja hänen vastauksestaan välittyi ilo ja ylpeys siitä, mitä hän yhdessä Kaijan sekä Henrikin ja Vilman kanssa on saanut luotua.

Jatkoimme matkaa… mukanamme tilan perustajien Karjalasta tuotuun juureen Kaijan leipomaa ruisleipää.

Lisätietoja:
Matkailukartano Kivennavan verkkosivut 
Lue lisää Kivennapaseuran uutisia ja tiedotteita

Julkaistu: 1.9.2022

Asiasanat