Kivennapaseuran haastattelussa -sarja esittelee Kivennapaseuran hallituksen ja seuran jäseniä, Kivennavan historiaa harrastavia ja tutkivia sekä karjalaisista juurista ja asioista kiinnostuneita ihmisiä. Kivennapaseuran viestintätoimikunnan jäsenen Pekka Kirjavaisen sukujuuret tulevat Pihlaisten kylästä. Kiinnostuksen Kivennapa-asioihin herätti sukuseura. Aluksi Kirjavaista kiinnosti vain Pihlainen, mutta kiinnostus Kivennapaan on laajentunut Kivennapa-Wikin rakentamisen kautta. Kirjavainen pohtii, voisiko Kivennapaseura laatia kaiken kokoavan käyttöliittymän, joka yhdistää eri tietokantoja ja mahdollistaa myös käyttäjien omatoimisen tietojen täydentämisen.
Miten Kivennapa liittyy sinun sukusi vaiheisiin?
Isäni puolelta sukuni on vahvasti Kivennavalta. Tosin isäni syntyi Raudussa, Vepsassa, jossa isoisäni oli rajavartijana. Sukujuuret lähtevät kuitenkin Kivennavan Pihlaisten kylästä, jossa esi-isäni asuivat 1600-luvulta lähtien. Kirjavaisten sukua oli Kivennavalla laajalti, mutta Pihlainen on suvun keskittymä. 1800-luvulla, jolloin Kivennavan kylät kasvoivat nopeasti, kirkko kirjasi Pihlaisten kohdalla 847 syntynyttä, joista Kirjavaisia oli 321. Läheltä ja kauempaa sukua on siis erityisesti ollut Pihlaisissa. Toki kaukaisempaa muuallakin Kivennavalla.
Kuka tai mikä herätti sinun mielenkiintosi Kivennapaan?
Sukuseura ja pari sen järjestämää käyntiä Kivennavalla sekä sukukirjan toimittamisen avustaminen. Aluksi vain Pihlainen kiinnosti, mutta kiinnostus Kivennapaan on laajentunut Kivennapa-Wikin rakentamisen kautta. Kivennapa-Wiki tuntuu tärkeältä, oikeastaan Kivennavan historian tarjoaminen verkossa ylipäätään. Ei sen tarvitse vain Wikiin jäädä. Voisiko Kivennapaseura laatia kaiken kokoavan käyttöliittymän, joka yhdistää eri tietokantoja ja mahdollistaa myös käyttäjien omatoimisen tietojen täydentämisen? Itse asiassa sellainen on jo, wiki-pohjainen. Myös tämä voisi olla seuran ylläpitämä tai seura voisi sen ylläpitoon osallistua. Silloin varmaankin useampi uskaltaisi osallistua sisällön tuottamiseen.
Miksi mielestäsi ihmisten on tärkeää tietää alueista, jotka Suomi menetti toisen maailmansodan seurauksena sekä siitä, että sen vuoksi 400 000 suomalaista joutui jättämään kotinsa?
Niillä luovutetuilla alueilla on asunut suomalaisia. Suomea ne eivät enää ole, mutta kuuluvat Suomen ja suomalaisuuden historiaan. Luovutetun Karjalan lisäksi on hyvä tietää myös Inkerinmaasta, suomalaisuuden historiaa sekin. Omat sukujuureni tulevat isoisän äidin kautta Lempaalasta.
Kerro joku Kivennapaan liittyvä tarina tai tieto, jonka haluat jakaa tämän haastattelun lukijoille.
Mikä olisi nyt tieto, jonka haluaisin jakaa? Tarinat jääköön vielä Kivennavalla asuneiden kerrottavaksi. Kivennavalla sukujuuria omaavat tarkastelevat yleensä pitäjää vain yhden kylän kautta. Se on mielestäni kummallista. Useimmat vanhat suvut Kivennavalla kuitenkin levittäytyivät lähes koko pitäjään. Tilallisina oltiin tietyissä kylissä, mutta rengit ja piiat kulkivat. Vaimot haettiin enimmäkseen muualta kuin omasta kylästä. Vanhat suvut olivat näin hyvinkin kaikki sukua keskenään. 1800-luvun lopulla tapahtui muutos, jota rautatien rakentaminen korosti. Kivennavalle tulvi uusia asukkaita ja ero pohjoisimpien kylien ja nopeimmin kasvaneen rannikkoseudun välillä kasvoi. Terijoesta muodostui oma pitäjänsä. Tämän murroksen vaiheet jäävät turhan pienelle huomiolle kun Kivennavasta kerrotaan.
Mikä tuo sinulle iloa elämään?
Monet asiat. Vaimo, lapset ja sukulaiset, ystävät, lapinkoira Wilppu, lukeminen, mehiläishoito, puutarha… kaikenlaiset jutut, jotka eläkeläistä kiinnostavat.
Lue lisää:
– Kivennapaseuran haastattelussa -sarja
– Kivennapa-Wiki
Julkaistu: 25.9.2022