Jatkosodan rauhanteon jälkeen Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle jäi 56 suomalaisten seurakuntien perustamaa sotien 1939 – 1945 sankarihautausmaata. Hautausmaihin on haudattu noin 7000 suomalaista sankarivainajaa. Karjalan sankarihautausmaat -sivustolle on koottu hautausmaakohtaiset tiedot Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen ja Karjalan Liiton vuonna 2020 teettämällä kyselyllä. Vastaajina ovat olleet pitäjäyhteisöt ja niiden nimeämät vastuuhenkilöt.
Kivennavan osalta Karjalan sankarihautausmaat -sivusto kertoo, että sankarihautausmaahan haudattiin syksyn 1941 ja kesän 1944 välisenä aikana yhteensä 153 vainajaa. Talvisodan aikana Kivennavalle ei ollut mahdollista haudata sankarivainajia, koska pitäjä jäi heti sodan alkupäivinä vihollisen puolelle. Jatkosodan aikana muualle haudattuja talvisodan vainajia siirrettiin Kivennavan sankarihautaan 26 vainajaa ja siunattiin poissaolevana neljä kadonnutta. Jatkosodan alussa kaatuneita haudattiin tilapäisiin kenttähautoihin pääasiassa Laatokan Karjalaan. Heidät (26 sankarivainajaa) siirrettiin asemasodan aikana Kivennavalle. Kivennavan sankarihautausmaa sijaitsee kirkkomäellä, suomalaisten joukkojen talvisodan alussa polttaman kirkon sijaintipaikan lähellä.
Karjalan sankarihautausmaat -sivustolta löytyy kattavasti tietoa sankarihautausmaasta, haudattujen luettelo, kartta sekä uusia että vanhoja kuvia Kivennavan sankarihautausmaalta.
– Karjalan sankarihautausmaat -sivusto
Julkaistu 15.3.2022