Kivennapaseuran haastattelussa -sarja esittelee Kivennapaseuran hallituksen ja seuran jäseniä, Kivennavan historiaa harrastavia ja tutkivia sekä karjalaisista juurista ja asioista kiinnostuneita ihmisiä. Kivennapa on ollut osa Kivennapaseuran hallituksen puheenjohtaja Pentti Mäkisen elämää lapsuudesta saakka, sillä hänen äitinsä oli aktiivinen toiminnassa ja hänen kotikylänsä Kangasala oli kivennapalaisten evakkojen asuttama.
Miten Kivennapa liittyy sinun sukusi vaiheisiin?
Äitini syntyi Kivennavalla 1929. Hän vietti lapsuutensa Ahjärvellä.
Kuka tai mikä herätti sinun mielenkiintosi Kivennapaan?
Äitini oli aktiivinen yhdistystoiminnassa. Aivan lapsesta lähtien olin äidin mukana yhteisissä tilaisuuksissa. Erityisen tärkeää hänelle oli Kivennavan Marttojen toiminnan jatkaminen Kangasalla ja äitini toimi siinä aktiivisesti mm. puheenjohtajana. Lapsuudesta asti Kivennapa on ollut osa elämääni erityisesti siksi, että kotikyläni Kangasalla oli kivennapalaisten evakkojen asuttama. Aikuisena kiinnostukseni historiaan on ylläpitänyt siteitä Kivennapaan.
Miksi mielestäsi ihmisten on tärkeää tietää alueista, jotka Suomi menetti toisen maailmansodan seurauksena sekä siitä, että sen vuoksi 400 000 suomalaista joutui jättämään kotinsa?
On ymmärrettävä, että nuo ihmiset riistettiin äkillisesti irti juuriltaan, rauhanomaisesta elämästään ja yhteisöstään kokonaan uuteen elämään. Jokaiselle on erityisesti lapsuuden maailma ja maisema tärkeitä. Normaalisti voimme palata sinne ja nähdä muutokset vähitellen. Siirtolaisilta tuo riistettiin ja vasta vuosikymmenten jälkeen he saattoivat palata. Maisema oli kuitenkin toinen ja vain rippeitä oli jäljellä.
Kerro joku Kivennapaan liittyvä tarina tai tieto, jonka haluat jakaa tämän haastattelun lukijoille.
Erityisen mieleenpainuva on äitini kertomus siitä, miten hän 10 vuotiaana lapsena joutui lähtemään aamulla 30.11.1939 pakoon kotoaan, kun sota oli juuri syttynyt ja Neuvostoliiton tykistö ampui jo rajan takaa lähistölle. Tuo muisto säilyi äitini mielessä koko hänen elämänsä. Tänään, kun katson Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, tulee tuo kauhea muisto mieleen.
Mikä tuo sinulle iloa elämään?
Ystävät ja jaetut muistot hyvistä päivistä. Olen juuriltani kivennapalainen ja olen myös monipaikkainen. Olen syntynyt Hämeessä, isä hämäläinen, äiti karjalainen, vaimo pohjalainen. Olen asunut pitkään Helsingissä, välillä Brysselissä ja viimeiset vuodet Etelä-Savon maakuntajohtajana Mikkelissä. Kesäpaikka Etelä-Pohjanmaalla.
Lue lisää:
– Kivennapaseuran haastattelussa -sarja
– Kivennapaseuran hallituksen ja toimikuntien jäsenten tiedot
Julkaistu: 19.10.2022