Kivennapaseuran Haastattelussa -sarja esittelee Kivennapaseuran hallituksen ja seuran jäseniä, Kivennavan historiaa harrastavia ja tutkivia sekä karjalaisista juurista ja asioista kiinnostuneita ihmisiä. Jaana Mansikan äiti kuului Raivola-Seuraan. Se johdatti myös tyttären samoille jalanjäljille. Jaana on mukana monipuolisesti ja vahvasti Kivennapaan liittyvässä toiminnassa. Hän on Kivennapaseuran jäsen, Kivennapa-Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja ja Raivola-Seuran hallituksen jäsen. Jaana on myös koonnut kirjan äitinsä Meeri Mansikka o.s. Tuokon runoista ja muistelmista.
Miten Kivennapa liittyy sinun sukusi vaiheisiin?
Minun juureni ovat Karjalankannaksella. Isäni (Kyösti Mansikka) syntyi ja vietti lapsuutensa sekä nuoruutensa Viipurin maalaiskunnassa Tirhiän kylässä. Samoin isäni isä ja isäni äiti olivat Viipurin maalaiskunnasta kotoisin. Äitini (Meeri Mansikka s. Tuokko) syntyi Metsäpirtin Koselassa ja muutti 4-vuotiaana vanhempiensa ja sisarustensa kanssa Raivolaan. Äitini äiti oli kotoisin Raudun Kuninkaanselältä ja äitini isä oli Metsäpirtistä. Raivolasta tuli koko perheelle rakas kotikylä.
Kuka tai mikä herätti sinun mielenkiintosi Kivennapaan?
Äitini kuului Raivola-Seuraan ja hänen jalanjälkiään tuli minunkin seurattua. Julkaisin äitini kuoleman jälkeen hänen runoistaan ja muistelmistaan kirjan Äitini Karjala. Sain siihen apurahan Kivennapa-Säätiöltä ja Raivola-Seuralta. Karjalaisuus oli vahvasti läsnä lapsuudessani omassa kodissani, oman suvun parissa ja etenkin rakkaan mummoni ihanassa murteessa. Vaikka olenkin syntynyt Järvenpäässä niin tunnen itseni vahvasti karjalaiseksi.
Miksi mielestäsi ihmisten on tärkeää tietää alueista, jotka Suomi menetti toisen maailmansodan seurauksena sekä siitä, että sen vuoksi 400 000 suomalaista joutui jättämään kotinsa?
Karjalaisten voimakas sukurakkaus, kiintymys kotiseutuun ja ihan erityinen kyläyhteisöjen tiivis yhteishenki ovat varmasti olleet merkittäviä tekijöitä heidän asettumisessaan uusille asuinpaikoille. Tuntuu kuin karjalaiset olisivat tuoneet rakkaat kotiseutunsa jollain mystisellä tavalla mukananaan ja sen avulla jaksaneet aloittaa kaiken alusta. Evakot osoittivat vahvuutensa pitämällä kiinni perinteistään, joista on tullut merkittävä osa koko suomalaista kulttuuria. Menetetyt kodit ja kylät ja kaupungit elävät muistoissa ja vuosikymmenien ajan vanhoille kotipaikoille saattoi myös matkustaa. Nyt tilanne on muuttunut ja sitä tärkeämpää on ylläpitää muistojen Karjalaa.
Kerro joku Kivennapaan liittyvä tarina tai tieto, jonka haluat jakaa tämän haastattelun lukijoille.
Olen tehnyt äitini kanssa kotiseutumatkoja Kannakselle jo vuodesta 1965 alkaen. Ensimmäinen matka oli telttamajoituksessa Kuokkalan leirintäalueella ja myöhemmin hotellimatkoja Dyynit-hotellissa. Kuulun niihin, jotka saivat rajakasteen Rajajoen rannalla, joen vettä kaadettiin päälleni jonkinlaisen pienen puheen jälkeen. Matkanjohtajana toiminut Pekka Toivola oli myöhemmin vankeudessa Neuvostoliitossa vakoilusta tuomittuna. Oikeudenkäynnissä oli yhtenä todisteena kuva minun ja veljeni rajakasteesta, siinä kuulemma suomalaista nuorisoa agitoitiin Neuvostoliittoa vastaan isänmaallisin puhein.
Raivolassa kävin äitini kanssa, vaikka alue oli kiellettyä. Kerrankin istuimme pidätettyinä poliisiasemalla Paavolan talossa. Pitkien kuulustelujen ja lukuisten soittojen jälkeen saimme salskean miliisiin kanssamme kulkemaan ja kävimme myös äitini kotitalolla, siellä miliisi poimi minulle kimpun ruusuja portin pielestä, ne olivat mummoni istuttamat valkoiset ruusut.
Mikä tuo sinulle iloa elämään?
Elämän iloja ovat perhe, suku, ystävät ja lisäksi rakas kissani Neiti Miina Tiikeri (17-vuotias) sekä puutarhamme, jota hoidamme puolisoni kanssa suurella hartaudella. Kirjat ja kirjoittaminen ovat harrastuksiani. Olemme myös innokkaita ruuanlaittajia. Marjastamme ja sienestämme, säilömme ja valmistamme tietenkin itse hapankaalia ja hapatettuja kurkkuja ihan karjalaiseen tapaan. Meillä on kakkoskoti Portugalissa, jonne matkustamme useamman kerran vuodessa.
Lue lisää:
– Kivennapaseuran haastattelussa -sarja
– Raivola-Seuran sivut
– Raivola Kivennapa-Wikissä
Julkaistu: 31.7.2022